tag:blogger.com,1999:blog-33267279208923939312024-02-21T08:26:53.385+02:00Flipped Learning in FinlandFlipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comBlogger30125tag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-77355444032267451962022-12-15T10:57:00.008+02:002022-12-15T14:33:43.382+02:00Koulun johto, arvioinnin kehittäminen on teidän vastuulla<p>Psykologia-lehti julkaisi joulukuussa 2021 teemanumeron
Matematiikan oppiminen ja motivaatio, johon minulla oli kunnia kirjoittaa <a href="https://drive.google.com/file/d/1-2ojBc101yWqYuTfCM_cs0XfM1cIgMWU/view?usp=share_link" target="_blank">kannanotto formatiivisen matematiikan arvioinnin puolesta</a>. Näen tälle
puheenvuorolle edelleen huutavaa tarvetta. Vaikka matematiikan osaamisen taso
maassamme on kelvoton, formatiivinen arviointi ei edelleenkään
ole juurtumassa osaksi opettajien toimintaa ja arvomaailmaa. Formatiivisessa
arvioinnissa on kyse vastuullisesta opettamisesta ja eikö se ole juuri sitä,
mitä maamme kipeästi kaipaa? Vaikka toisin voisi luulla, vastuullinen
opettaminen on harvoin yksistään opettajan toteutettavissa. Vastuullinen opettaminen on kytköksissä oppilaitoksessa
vallitsevaan arviointikulttuuriin ja sen kehittymisen johtamiseen.</p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Suomalaisen koulumaailman ylpeydenaihe on tutkimusperustaisuus. Jostain syystä arviointiin kohdistuvia keskusteluja ei työyhteisöissä kuitenkaan toivoteta
tervetulleiksi, eikä niihin liittyviä tutkimuksia opettajayhteisöissä juurikaan
tunneta. Itseäni erityisesti suututtaa oppilaitosten rakenteisiin pesiytynyt hyvin
vääristynyt käsitys formatiivisesta arvioinnista palautteena. Ikään kuin mikä
tahansa suullinen keskustelutilaisuus olisi formatiivista arviointia. Näin ei suinkaan ole. Käsi ylös, kuinka moni tietää, että oman lapsen koulussa pidetään
lukukauden lopuksi arviointikeskustelu, jossa aineenopettaja kertoo lapselle,
minkä arvosanan hän saa todistukseen? Kuinka moni tietää, että tämä käytäntö on
tuotu rakenteisiin, jotta opetussuunnitelman asettama velvoite formatiivisesta
arvioinnista toteutuisi? Näin, vaikka oppimistapahtuman loppuun sijoitetulla keskustelutilaisuudella ei välttämättä ole mitään tekemistä formatiivisen arvioinnin kanssa.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Arviointikulttuurin muutoksen mahdollistaminen kouluissa ja oppilaitoksissa on johdon
tehtävä. Tämän tehtävän suhteen maassamme esiintyy melkoista laiminlyöntiä ja
ymmärtämättömyyttä siitä, mitä itse asiassa ollaan tekemässä. En väitä, että tehtävä olisi helppo. Sitä se ei
todellakaan ole. Tällä hetkellä arviointi on kuitenkin jotain niin pyhää, ettei sitä saa kyseenalaistaa ja siten sen
kehittäminen on mahdotonta. Arvioinnin
kehittämisessä tuskin koskaan on kyse yksittäisten opettajien tahtotilasta,
vaan opettajien toimijuudesta käytänteiden ja vallitsevan kulttuurin muuttamiseksi. Tätä toimijuutta joko
tuetaan tai se estetään. Hiljainen hyväksyntä ja sivusta seuraaminen on toimijuuden
estämistä. <span style="mso-spacerun: yes;"> </span><o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal">Psykologia-lehden julkaisema kannanottoni raakavedoksena
löytyy alapuolella olevasta linkistä. Se on vain viiden sivun mittainen ja
suomeksi kirjoitettu. Toivon, että jokaisella koulun tai oppilaitoksen
johtoportaaseen kuuluvalla olisi aikaa pysähtyä sen äärelle ja miettiä, mitä
voisin ensi vuonna tehdä toisin. Uskon, että jokaisesta opinahjosta löytyy
kyllä joukko opettajia, jotka ovat valmiita laittamaan itsensä likoon arvioinnin kehittämisen puolesta. Oppimisen ja osaamattomuuden ongelmat ovat tällä hetkellä nimittäin niin massiivisia, että harva opettaja voi olla tyytyväinen tekemäänsä työhön.<o:p></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><a href="https://drive.google.com/file/d/1-2ojBc101yWqYuTfCM_cs0XfM1cIgMWU/view?usp=share_link" target="_blank">Toivola, M. (2021). Kannanotto formatiivisen matematiikan
arvioinnin puolesta, <i>Psykologia</i>, 56(6), pp. 650-655</a><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFOeB3TSK7tSfQCEP0h7FsBmPrZsabSqyTh-PCX5b2wMc6bansa8XQG2QJ_UsebOt-FmNVNDpFg36v_Ii9AzvNvTWWXv3la3qt-tEqJ34s-pE8Y2cIW-P_XgTVFEzh1_eYeyqInOYwWE17rKG5Y5kXPTLyqMncwmrjNkDR-ojfYKWj49OJiKrM4Uca/s1920/traffic-signs-g992cb60e9_1920.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1357" data-original-width="1920" height="453" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjFOeB3TSK7tSfQCEP0h7FsBmPrZsabSqyTh-PCX5b2wMc6bansa8XQG2QJ_UsebOt-FmNVNDpFg36v_Ii9AzvNvTWWXv3la3qt-tEqJ34s-pE8Y2cIW-P_XgTVFEzh1_eYeyqInOYwWE17rKG5Y5kXPTLyqMncwmrjNkDR-ojfYKWj49OJiKrM4Uca/w640-h453/traffic-signs-g992cb60e9_1920.jpg" width="640" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><br /><p></p>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-90836994122857418122021-11-23T11:25:00.002+02:002021-11-23T11:28:15.481+02:00RoboAI-viikon Teknologia opetuksessa -koulutustapahtuma<p><strong><span face=""Arial",sans-serif" style="border: 1pt none windowtext; color: #4b4f58; font-weight: normal; mso-border-alt: none windowtext 0cm; padding: 0cm;">Tällä
viikolla vietämme <a href="https://www.roboai.fi/roboai-viikko/" target="_blank">RoboAI-viikkoa</a>, joka tarjoaa Satakunnan ammattikorkeakoulun
ja Tampereen yliopiston tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen luotsaamana satakuntalaista
TKI-osaamista mahtavalla kattauksella. Keskiviikkona 24.11.2021 satakunnan
opettajia palveleva Teknologia opetuksessa -koulutus- ja verkostointitapahtuma
tarjoaa monipuolisen kattauksen digi- ja teknologiataitoihin liittyviä luentoja
ja <a href="https://www.roboai.fi/roboai-viikko/teknologia-opetuksessa/tyopajat/" target="_blank">työpajoja</a>. Koulutustapahtuman kohderyhmänä ovat kaikki teknologian
opettamisesta, opetusteknologioista ja STEAM-opetuksen kehittämisestä
kiinnostuneet opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakouluun.</span></strong></p>
<p style="background: white; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 18pt; vertical-align: baseline;"><span face=""Arial",sans-serif" style="color: #4b4f58;">Jaan oman luentopainotteisen työpajani diat etukäteen, jotta tiedätte, mitä siellä
tuleman pitää ja voitte etukäteen muodostaa mielikuvan siitä, vastaako pajan sisältö mielenkiinnon
kohdettanne. <o:p></o:p></span></p><p style="background: white; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 18pt; vertical-align: baseline;"><span face=""Arial",sans-serif" style="color: #4b4f58;">Teknologia opetuksessa -tapahtuma toteutetaan hybridimallisena. Lämpimästi tervetuloa joko paikan päälle tai verkkoon.</span></p><p style="background: white; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 18pt; vertical-align: baseline;"><span face=""Arial",sans-serif" style="color: #4b4f58;"><a href="https://drive.google.com/file/d/1qYOyBcrfs-MUBsrhRVncoND1NFz10PXC/view?usp=sharing" target="_blank">Diat löytyvät tästä linkistä</a>. </span></p><p style="background: white; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 18pt; vertical-align: baseline;"></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDIY82lM9hmnpHurv1LgRyug4BzhoE2nAsbB0tT-PCLhT8sVn1glPxNFAWt-EAun5ysHEDI71Qiz2Aody-3bzsjlHnT0UR3YFVWjQtWnTjJ67Y8yrs7PiwXVShxZshyphenhyphenfxmHAdMEn6ETV8/s1280/RoboAI+viikko.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="360" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDIY82lM9hmnpHurv1LgRyug4BzhoE2nAsbB0tT-PCLhT8sVn1glPxNFAWt-EAun5ysHEDI71Qiz2Aody-3bzsjlHnT0UR3YFVWjQtWnTjJ67Y8yrs7PiwXVShxZshyphenhyphenfxmHAdMEn6ETV8/w640-h360/RoboAI+viikko.jpg" width="640" /></a></div><br /><span face=""Arial",sans-serif" style="color: #4b4f58;"><br /></span><p></p><p style="background: white; margin-bottom: 18.0pt; margin-left: 0cm; margin-right: 0cm; margin-top: 0cm; margin: 0cm 0cm 18pt; vertical-align: baseline;"><span face=""Arial",sans-serif" style="color: #4b4f58;"><br /></span></p>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-56204361325568817112021-10-14T10:41:00.012+03:002021-10-17T08:51:27.376+03:00Käänteinen arviointi insinöörimatematiikassa<p>Algebran kurssillamme on kolme formatiivista koetta, joista tällä viikolla pidimme ensimmäisen. Koekäytäntö mukailee alun pitäen yläkoulumaailmaan kehittämääni käänteistä arviointia. Isoin muutos aiempaan on, että yläkoululuokassa samanaikaisesti koetta suorittamassa oli vain yksittäisiä oppilaita ja nyt samassa luokassa oli yhtäaikaisesti hikoilemassa liki 80 opiskelijaa.</p><p><br /></p><p><i><b>Käänteinen arviointi</b></i></p><p>Ennen kuin käyn konkreettisesti läpi koekäytäntöämme, kiteytän käänteisen arvioinnin olemuksen. Siinä keskitytään formatiivisen arvioinnin pedagogisen tehtävän ytimeen, vastuulliseen opettamiseen. Vahva tahtotilani opettajana on kulkea Vygotskyn jalanjäljessä, mikä ilmenee sellaisten arviointikäytänteiden luomisessa, joissa eilisen päivän osaamisen mittaamisesta ei missään vaiheessa tule tulostavoite. Vaikka oppilaan älyllisen kehityksen aktuaalinen taso voidaan määrittää summatiivisilla kokeilla, tuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä oppimisesta. Näin toimiessaan opettaja unohtaa lähikehityksen vyöhykkeen ja toimii yksinkertaisesti väärin. </p><p>Tarkasti ottaen käänteinen arviointi pohjautuu oheiseen Blackin ja Wiliamin esittämään formatiivisen arvioinnin teoreettiseen malliin, joka muodostuu kolmesta toimijasta (opettaja, ryhmä ja oppilas), kolmesta formatiivisen arvioinnin prosessista ja viidestä keskeisestä arvioinnin strategiasta. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5CeJYEqYSUaLEvXsMMZKkGevoExECWOJXGkMz7a_2SVGCF4CBPj6pzXWsS17gfVzwSSupOO56yy9AywO4Crihis2lDDWHCmyvbJwHdfZqOeFAwDy2sbOKDnRGFM_UZq6cf0d4gYjPW1Q/s955/Pori+tutoriltap%25C3%25A4iv%25C3%25A4_K%25C3%25A4%25C3%25A4nteinen+arviointi.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="478" data-original-width="955" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5CeJYEqYSUaLEvXsMMZKkGevoExECWOJXGkMz7a_2SVGCF4CBPj6pzXWsS17gfVzwSSupOO56yy9AywO4Crihis2lDDWHCmyvbJwHdfZqOeFAwDy2sbOKDnRGFM_UZq6cf0d4gYjPW1Q/w640-h320/Pori+tutoriltap%25C3%25A4iv%25C3%25A4_K%25C3%25A4%25C3%25A4nteinen+arviointi.jpg" width="640" /></a></div><p>Kohta 1 on mielestäni suurin pullonkaula formatiivisen arvioinnin jalkauttamiselle. Ei yksistään siksi, että tavoitteet ja kriteerit jäävät selventämättä opiskelijoille vaan siksi, että ne jäävät selventämättä opettajille itselleen. Kohdassa 3 merkille pantavaa on, että palauteen antaminen kuuluu yksinomaan opettajalle. Tämä on vastoin vallalla olevaa käsitystä, jossa vertaisarviointi supistuu lähinnä ajatukseksi vertaispalautteesta. Tässä mallissa kohdat 4 ja 5 liittyvät itse- ja vertaisarviointiin. Vertaisarvioinnissa ei ole kyse toisen tuotoksen arvostelemisesta, vaan kyse on toisten oppimisen tukemisesta sekä kyvystä hyödyntää muita omassa oppimisessaan. Itsearviointi puolestaan liittyy ajatukseen oman oppimisen omistajuudesta. Sillä autetaan oppilasta oman oppimisprosessin valvomisessa ja tukemisessa sekä lisätään oppilaan tietoisuutta velvollisuudestaan kantaa vastuuta tekemistään valinnoista. Nykyisessä työssäni tulevien insinöörien kouluttajana itse- ja vertaisarviointi tukevat opiskelijoiden kasvua aloitteellisiksi ja vastuullisiksi insinööreiksi, jotka ymmärtävät, etteivät asiat tapahdu itsestään, vaan heillä on valta vaikuttaa niihin omalla toiminnallaan.</p><p><br /></p><p><i><b>Käänteinen arviointi käytännössä</b></i></p><p>Vastuullinen opettaminen ei tarkoita ykistään sitä, että opiskelijat hallitsevat opittavana olevat matemaattiset asiat vaan myös huomion kiinnittämistä siihen, millaista matemaattista osaamista insinööriltä vaaditaan. Työelämä peräänkuuluttaa insinöörejä, joille matematiikka itsessään ei ole merkityksellistä vaan se, mihin he matematiikkaa käyttävät, on. Työelämä peräänkuuluttaa insinöörejä, joilla on uskallusta kokeilla uutta ja uskallusta epäonnistua sekä kykyä hyödyntää omassa tekemisessään muita ja kykyä olla itse hyödyksi muille. </p><p>Meneillään oleva algebran kurssi arvioidaan asteikolla 1-5. Opiskelija näkee arvioinnin ensisijaisesti saavutettavina tasoina, joita on kolme: 1-2, 3-4 ja 5. Kurssimateriaali auttaa opiskelijoita ymmärtämään eri arvosanatavoitteilla vaadittavaa oppimista. Yhtäältä se näyttää, millaisia tehtäviä kyseisillä tasoilla on opittava ratkaisemaan ja toisaalta se konkretisoi, mitä puutteita tasolla 1-2 opiskelu tuottaa hyvään osaamiseen nähden. Jokainen opiskeltavan aiheen jälkeen on tarjolla tavoiteoppimisen filosofiaa mukaileva testi, jota opiskelija voi hyödyntää oman osaamisen todentamisessa ennen seuraavaan aiheeseen siirtymistä. </p><p>Itse formatiivinen koe on kaksivaiheinen ja siina sama Moodlekoe palautetaan kahdesti. Ensimmäinen vaihe on 50 minuutin mittainen yksilösuoriutumisen vaihe ja sen aikana opiskelija nousee yhdelle seuraavista tasoista: 1-2, 3-4 tai 5. Opiskelija näkee kaikki kolme eritasoista Moodlekoetta (monivalintakoe) ja valitsee niistä yhden. Opiskelijoita on ohjeistettu valitsemaan kokeista se, jonka tehtävistä arvioi osaavansa kolmasosan. Kokeet tehdään konseptipaperille (joka palautetaan vasta toisen vaiheen jälkeen opettajalle). Saadut vastaukset merkitään Moodlekokeeseen ja koe palautetaan ensimmäisen kerran. Tähän liittyen opiskelijoita on ohjeistettu vastaamaan ainoastaan niihin tehtäviin, joita he ovat oikeasti yrittäneet. Emme toivo heiltä arvauksiin perustuvia vastauksia. Toisessa vaiheessa opiskelijat jaetaan noin neljän henkilön ryhmiin siten, että kaikki ryhmäläiset tekevät samantasoista koetta. Tässä yhteissuoriutumisen vaiheessa opiskelijoilla on 30 minuuttia aikaa hyödyntää yhteisöään. Kyse ei ole yhteisestä tuotoksesta, vaan jokainen palauttaa aiemmin tekemänsä kokeen uudestaan korjattuna versiona. Tässä vaiheessa opiskelijat eivät näe, mitkä aiemmin antamistaan vastauksista ovat oikein ja mitkä väärin. Tasoilla 1-2 ja 3-4 paremman arvosanan saa, jos saa yhteissuoriutumisen jälkeen tehtävistä 70 % oikein. Arvosanan 5 saa, kun sen tehtävistä 30 % on oikein. Arvosanatavoitetta 5 vastaavista tehtävistä yksikään ei ole sellainen, josta selviytyisi aiempia toimintatapoja toistamalla. Tällä tasolla vaaditaan kyvykkyyttä soveltaa oppimansa uudessa kontekstissa. </p><p>Jos opiskelija suoriutuu kokeen kaikista tehtävistä, ei valinta ole osunut oikeaan. Koe on tarkoituksenmukainen mittari formatiivisessa arvioinnissa vain ja ainoastaan silloin, kun sillä pystytään edistämään oppimista. Varsin hedelmätön ajatus on käyttää mittaria, joka osoittaa, ettei kyseisen opiskelijan toiminnassa ole mitään kehitettävää tai parannettavaa. Siten koe, josta opiskelija saa täydet pisteet, on formatiivisessa mielessä kelvoton. Formatiivinen arviointi on oppimista varten, ei oppimisen arvostelua varten! Koska meillä opettajilla on kuitenkin arvosanananto velvollisuus, tulee arviointikäytännön olla jotain sellaista, joka tuottaa arvosanan. Eikä se ole ajatuksena yhtään pöllömpi, että arvosanat putkahtavat Moodlesta ulos automaattisesti. Meille opettajille jää vain vastuu puuttua niihin kohtiin, joihin syystä tai toisesta huomiomme kiinnittyy.</p><p>Kun kaikki ryhmät ovat tehneet kokeen, on meidän keskusteltava opiskelijoiden kanssa sopivan tasoisen kokeen valinnasta. Nyt nimittäin kävi niin, että useampi opiskelija ei syystä tai toisesta uskaltanut valita vaativampaa koetta, joka olisi heille ollut formatiivisessa mielessä sopivampi. Taustalla on oletettavasti myös itsetuntoon liittyviä asioita. Näistä keskustelemme ja näistä opimme. Tällä kurssilla meillä on vielä kaksi koetta edessä ja tämän jälkeen vielä kaksi kokonaista uutta matematiikan kurssia, joten aikaa on. </p><p><br /></p><p>Lähteet:</p><p>Black, P. J. & Wiliam, D. (2009). Developing the theory of formative assessment.<i> Educational Assessment, Evaluation and Accountability</i>, 21(1), 5–31.</p><p>Toivola, M. (2019).<i> Käänteinen arviointi</i>. Helsinki: Edita</p><p><br /></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><br /><p></p><div><br /></div><p><br /></p>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-37252426187056661262021-09-12T09:58:00.004+03:002021-09-12T10:06:46.119+03:00Loikka ammattikorkeakoulumaailmaan<p>Aloitin tänä syksynä uutena Satakunnan ammattikorkeakoulun insinöörimatematiikan lehtorina ja nyt on ensimmäinen viikko takana yhteistä aikaa opiskelijoiden kanssa. Tilanne on kutkuttava. Saan pitkästä aikaa työntää käteni kyynärpäitä myöten saveen ja keskittyä matematiikan opettamiseen. Viimeiset kolme ja puoli vuotta olen tehnyt täysipäiväisesti väitöstutkimusta ja kiertänyt koulutustilaisuuksissa levittämässä käänteisen oppimisen ja -arvioinnin sanomaa. Oma opettajaidentiteettini on siten jo valmiiksi vahvasti flipattu, mikä helpottaa käänteisen oppimisen jalkauttamistyötä. Minun ei tarvitse enää taistella omien tuntemusteni kanssa ja rakentaa ymmärrystä siitä, mitä oikeastaan yritän olla tekemässä. Tästä huolimatta valtava alkupanos käänteisen oppimisympäristön rakentamiseksi ei katoa mihinkään. Taakkaa lisää se, että opetettavanani on sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä linjoja. </p><p>Työpaikan suhteen minulla kävi parempi tuuri kuin osasin odottaa. Samaan aikaan kanssani nimittäin aloitti toinen insinöörimatematiikan lehtori, vieläpä hengenheimolainen. Laitoimme kurssimme yhteen, puolitimme niistä saamamme resurssit ja aloitimme yhteisopettajuuden. Sen sijaan, että rakentaisimme omaa uutta opetusta, rakennamme opiskelijoille oppimisympäristöä, jossa heitä palvelee kaksi opettajaa. Molemmilla meillä on lukio- ja yläkoulutausta ja siten varsin realistinen kuva opiskelijoidemme matematiikan tasosta. Ilolla otamme vastaan samaan opiskelijaryhmään niin nuoret ammattikoulu- kuin lukiotaustaiset opiskelijat ja he, joilla aiemmista matematiikan opinnoista on vierähtänyt jo tovi. </p><p>Tällä hetkellä luotsaamme kolme viikkoa kestävää Matematiikan perustyökalut insinöörille -opintojaksoa, jonka tarkoitus on valmistella opiskelijoita tulevia matematiikan opintoja varten. Kurssi arvostellaan hyväksytty/hylätty asteikolla, mikä mahdollistaa vain yhden formatiivisen arviointipolun rakentamisen kurssin sisälle. Oppimateriaalimme on koostettu Tiina Härkösen kanssa kirjoittamastani <a href="https://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu" target="_blank">Avoin matematiikka</a> -kirjasarjasta. Kun 20 vuotta sitten Tiinan kanssa aloitimme avoimien oppimateriaalien tarinan, enpä olisi arvannut, että työmme tulee käyttöön ammattikorkeakoulun matematiikan opetukseen. Avoin matematiikka kirjasarja on lähtökohtaisesti kirjoitettu opiskelijoiden itseopiskeltavaksi ja vahvasti ylöspäin eriyttäväksi. Aina seitsemänneltä luokalta lähtien vaativimmista tehtävistä löytyy vanhoja ylioppilaskoetehtäviä. Mottonani kun aina on ollut, että <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/mrstoivola/260596-matematiikan-opettajan-pitaa-luoda-epaonnistumisen-kulttuuri/" target="_blank">matematiikan oppimiskulttuuri rakentuu epäonnistumisten kautta</a>. Jos oppimateriaali ei houkuttele opiskelijoita näkemään kurssitovereitaan merkityksellisiksi omalle oppimiselleen, jää jotain hyvin oleellista matematiikan luonteesta ymmärtämättä ja opiskelijan matemaattinen identiteetti vahvistamatta. Avoimen matematiikan taso on osoittautunut enemmän kuin oikeaksi. Se on innostanut opiskelijoita näkemään vaivaa oppimisensa eteen ja auttanut opiskelijoita uskomaan omaan kyvykkyyteensä oppia matematiikka. </p><p>Jos sinua kiinnostaa taipaleeni AMK-matematiikassa, tervetuloa seuraamaan blogiani. Se, mitä nyt rakentuu, tapahtuu lennosta. Tulos ei vielä tänä vuonna tule olemaan priimaa, mutta tukeva pohja tulevia ponnisteluja varten ottaa ihan varmasti jo muotonsa. Tässä vaiheessa erityiskiitosta saa lukkarintekijämme, joka mahdollisti yhteisopettajuutemme käytännössä ja jumppasi lukujärjestyksiä siihen uskoon, että meille löytyi 80 opiskelijan luokkatilat. </p><p>Seuraava tärkeä steppi Algebran kurssin rakentamiseksi on ajatella formatiivinen arviointipolku tukemaan arvosanatavoitteita 1-5. Kurssin alkuun on aikaa kaksi viikkoa ja tällä hetkellä on täystohina oppimateriaalin valmistamisessa. Otamme vinkkejä ja apuja mieluusti vastaan, jos jollakulla on jo toimivia arviointikäytänteitä algebran opintojen ohjaamiseen. </p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgz6nSPd0fxHYCGae1THEA5XK01ouAYrSLoW48qXX5orKezS583ZC2ciChC_4XL54Bp3215VGX1DI7t313SOECm-IuFdDBzGQlCE7PgLNSbfy8YLAllWlJ8K761ANAaW9T1EYRpe-ba0/s2048/20210904_153018.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipgz6nSPd0fxHYCGae1THEA5XK01ouAYrSLoW48qXX5orKezS583ZC2ciChC_4XL54Bp3215VGX1DI7t313SOECm-IuFdDBzGQlCE7PgLNSbfy8YLAllWlJ8K761ANAaW9T1EYRpe-ba0/w400-h300/20210904_153018.jpg" width="400" /></a></div>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-53972472356324649252020-02-15T08:20:00.004+02:002020-02-15T08:20:58.826+02:00Inverted Classroom and Beyond 2020 conference proceedingsIt was an honor to be a keynote speaker this week at the Inverted Classroom and Beyond 2020 -conference in Austria. I thank the committee for the possibility to write an article to the conference proceedings <i><a href="https://www.icmbeyond.net/wp-content/uploads/2020/01/ICM2020_Web.pdf?fbclid=IwAR3Jzx9WnQllb1eB0ifp89PLWRmI-pPyjmYZRt_sZ7M6L1hwz5nHm3aJZys#page=76" target="_blank">Tagungsband zur Tagung Inverted Classroom and beyond 2020</a></i>. In my presentation, I wanted to direct attention towards the support teachers need when they start to flip. Not only theoretical and practical support are needed but also emotional support.<br />
<br />
What hampers the reforming of schools and teaching is the fact that the traditional teaching is considered to be the most deeply ingrained and valuable of the approaches to teaching. It is as if the traditional teaching should be learned before one can even start trying anything else. The problem is significant, because experimentation is limited when one declares traditional teaching to be more valuable or more effective than other forms of teaching. This more likely means a quick return to the traditional teaching even after minor setbacks.<br />
<br />
In my training, there is often someone in the audience who states, “In one class, the flipped classroom was really successful, but not in another. In fact, in that other case it didn’t work at all, so I was forced to return to traditional teaching.” In these situations, going back to the old style does not mean that students would learn better. Rather, it means returning to a baseline that no one needs to justify. It also means to get rid of the forces which might have developed into a storm around the teacher. There is a risk for flipped learning teacher to burn-out not only for the amount of work at the beginning but also because of depression caused by the opposition.<br />
<br />
The truth is that a teacher cannot create a learning culture of flipped learning alone. Students either help or hinder the teacher in his of her work. The role of the teacher is challenging and complex. There is no one way to do things “right”. The only sure thing is that teachers must always have the ability to look at their students and react to what they see. In flipped learning, learning is approached from the point of view of an individual student. Understanding the significance of the word approached is key: the teacher’s primary goal is to learn to approach learning through the eyes of the student and to help the student become a teacher for him or herself.<br />
<br />
Here is <a href="https://drive.google.com/open?id=1Rqcq7gAd5FgL2qaYdBsP_NGdBX_SlVcZ" target="_blank">the link to my article</a>. For those of you who understand German here is the link to <a href="https://www.icmbeyond.net/wp-content/uploads/2020/01/ICM2020_Web.pdf?fbclid=IwAR3Jzx9WnQllb1eB0ifp89PLWRmI-pPyjmYZRt_sZ7M6L1hwz5nHm3aJZys#page=76" target="_blank">the whole conference proceedings</a>.<br />
<br />
This text is first published in my other blogs <a href="http://www.flippedassessment.com/">www.flippedassessment.com</a>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuzM1VlIJV7ADu9-dCg-6dxlMOjmvsdCGVsbSo7FKOhO47_oBpX8Q1-Y_l_sAYg0tzH1Y_sbBNI_WK7SBoKfhQ-uQ5aCWbjh_ekxeW1TGIjb25YIsdScJ69TxQvTkGkfnqwh1b9F_svVA/s1600/84666334_3270482329647964_2811921213314564096_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1080" data-original-width="1440" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuzM1VlIJV7ADu9-dCg-6dxlMOjmvsdCGVsbSo7FKOhO47_oBpX8Q1-Y_l_sAYg0tzH1Y_sbBNI_WK7SBoKfhQ-uQ5aCWbjh_ekxeW1TGIjb25YIsdScJ69TxQvTkGkfnqwh1b9F_svVA/s400/84666334_3270482329647964_2811921213314564096_o.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-33033630591952065232020-01-23T14:19:00.001+02:002020-01-23T14:21:08.578+02:00The lack of understanding boils down the development of assessment for learning<span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: 15px;">It is sad that even in the country like Finland, which education system is regarded as one of the best in the world, assessment is commonly talked without the context of learning. We should put more focus on what we are talking about when we are talking about assessment for learning (formative assessment). Formative assessment is for learning, not for the judgment of learning. A right starting point for the conversation about assessment is not what tools should be used to measure learning outcomes and how well we can put students in line based on their competence. The right starting point is the goals of learning and our understanding about teaching.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; font-size: 15px;">In their highly cited article, Scardamalia and Bereiter’s (1991) introduced three idealised models of teaching. In </span><i style="background-color: white; font-size: 15px;">model A</i><span style="background-color: white; font-size: 15px;">, the focus is on getting the teacher’s job done and learning is thought to be a by-product of this activity. The student is required to show activity in the tasks given by the teacher and needs to do it as instructed by the teacher. In model A, a behaviourist view of assessment is sufficient. The exam measures just what it should: the results of the hard work. Poor performance is a sign of laziness from the student.</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="font-family: inherit;"><i style="background-color: white; font-size: 15px;">Model B</i><span style="background-color: white; font-size: 15px;"> is a knowledge-based model in which the teacher’s role includes not only guidance and supervision, but also setting cognitive goals, activating prior knowledge, and asking stimulating and leading questions. Model B reflects the guidelines of the curricula of several countries and is still the prevailing model in the practical implementation of teaching in Finland. Although the model emphasises active cognitive engagement by the students, the activities are guided by the teacher's vision of the learning goal and direction.</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; font-size: 15px;">Our current National Curriculum in Finland emphasises the </span><i style="background-color: white; font-size: 15px;">model C</i><span style="background-color: white; font-size: 15px;">, which includes practically everything in model B, but also includes reciprocity and the transfer of control to both the group and the student. The core of our current curriculum is in students’ self-regulation and every students’ freedom to learn. The student is seen as an active participant who sets goals for his or her learning and takes responsibility for his or her learning. It can be said that in Finland it is more important to learn how to learn than what to learn, but do we remember this when it is time to talk about assessment?</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: 15px;">Scardamalia and Bereiter by themselves find model C unrealistic. According to them, it romanticises the view of learning and inspires a naive view of the student as an independent knowledge builder. Similar opinions are heard among Finnish teachers. Still, there are plenty of teachers, who love our current curriculum. I argue that the main difference between these two groups of teachers is that the first ones see self-regulation as a learning method. The second ones see self-regulation as a goal of development by knowing that model C will remain naive until we realise that behaviourist view of assessment is not enough and in addition is the wrong one.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: 15px;">Too often, when we talk about assessment for learning we are not really talking about it. One of the major problems in implementing formative assessment is its misunderstood intentions. A starting point for discussions about assessment for learning should be in the help needed for students learning. The model C is not achieved instantly and painlessly even in ideal condition. When it comes to school, conditions are never ideal. Assessment of learning has a long history and every parent knows by heart what a fair assessment looks like.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br style="background-color: white; font-size: 15px;" /></span>
<span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: 15px;">However, the assessments need to be changed so that yesterday's measure of competence does not become a performance target. The assessments need to be changed so that teachers have to take responsibility for students learning toward 21st century skills and stop blaming students of being lazy.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; font-size: 15px;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-size: 15px;">This blog-text is also published in my another homepage called <a href="http://www.flippedassessment.com/" target="_blank">Flipped Assessment</a>, where the writings will be only in English. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: inherit; font-size: 15px;">References:</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; font-size: 15px;">Scardamalia, M. & Bereiter, C. (1991). Higher Levels of Agency for Children in Knowledge Building: A Challenge for the Design of New Knowledge Media. </span><i style="background-color: white; font-size: 15px;">The Journal of the Learning Sciences</i><span style="background-color: white; font-size: 15px;">, 1(1), 37–68.</span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; font-size: 15px;">Toivola, M. (2020). </span><i style="background-color: white; font-size: 15px;">Flipped Assessment – A Leap towards Assessment for Learning</i><span style="background-color: white; font-size: 15px;">, Edita</span></span><br />
<span style="background-color: white; font-family: "roboto" , sans-serif; font-size: 15px;"><br /></span>
<span style="background-color: white; font-family: "roboto" , sans-serif; font-size: 15px;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7UkcyYkHl88Lq3mpNMAXzHE_HkpSge9IkG4LFVEcMtjy1oHfJ2OnYigQFMlUlVQjkmK7E8UAV8E7gKX5mcwWhRuu_nHY4hqW0rwZ8TI08maX0PR9NO7vKrvrQFsicGfyc-ecxpwphfCY/s1600/Marika-193.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="332" data-original-width="850" height="124" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7UkcyYkHl88Lq3mpNMAXzHE_HkpSge9IkG4LFVEcMtjy1oHfJ2OnYigQFMlUlVQjkmK7E8UAV8E7gKX5mcwWhRuu_nHY4hqW0rwZ8TI08maX0PR9NO7vKrvrQFsicGfyc-ecxpwphfCY/s320/Marika-193.jpg" width="320" /></a></div>
<span style="background-color: white; font-family: "roboto" , sans-serif; font-size: 15px;"><br /></span>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-81916486683011286702019-06-06T14:15:00.001+03:002019-06-06T15:08:56.825+03:00ITSEOHJAUTUVUUS tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, MITEN sellainen ollaanSain kunnian tulla kutsutuksi Miia Savaspuron uutuusteoksen <i>ITSEOHJAUTUVUUS tuli työpaikoille, mutta kukaan ei kertonut, MITEN sellainen ollaan</i> julkkareihin Ellun Kanojen toimistolle. Kiitos Miia myös siitä, että saan olla teoksesi koulumaailman hörhö.<br />
<br />
Aamupala on maukasta ja makustelen seinälle valaistua tekstiä: ”Tänään puhutaan luottamuksesta, ihmiskuvasta, vallasta ja vastuusta. Eli itseohjautuvuudesta! Ilman hypeä.” Tilaisuuden puhujina ovat Savaspuron lisäksi tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitoksesta, OP:n toimitusjohtaja Timo Ritakallio, Nicolas Dolenc human catalyst Smartly.io:sta sekä Aalto yliopiston ohjelmajohtaja Laura Sivula.<br />
<br />
Sydänalaani kuumottaa ja huomaan miettiväni ehkä ensimmäistä kertaa, mitä on minun henkilökohtainen itseohjautuvuuteni. Se on ennen kaikkea uskallusta tarttua koulumaailman epäkohtiin ja uskallusta haastaa näkemys oppimisesta, mikä väistämättä pakottaa haastamaan näkemyksen myös oppimisen arvioinnista.<br />
<br />
Kun mietin omaa itseohjautuvuuttani, siinä ei ole koskaan ollut kyse saavuttaa sama asia toisin. Kun puhutaan itseohjautuvuudesta, puhutaan vahvoista muutosvoimista oman minän ympärillä. Sitä Savaspuro teoksellaan myös perää organisaatiotasolla. Vaikka itseohjautuvuus taipuu huonosti teeseiksi, seuraavia Savaspuron kymmentä peukalosääntöä esimiehille ja johtajille sietää myös meidän opettajien pohtia:<br />
<br />
1.<span style="white-space: pre;"> </span>Luo näkemys tästä hetkestä.<br />
2.<span style="white-space: pre;"> </span>Aseta realistiset tavoitteet yhdessä esimiehen/työntekijän kanssa.<br />
3.<span style="white-space: pre;"> </span>Kannusta itsenäiseen päätöksentekoon.<br />
4.<span style="white-space: pre;"> </span>Mokaaminen on ok.<br />
5.<span style="white-space: pre;"> </span>Vie ihmiset johdon agendalle.<br />
6.<span style="white-space: pre;"> </span>Suurin vastuu on oma vastuu.<br />
7.<span style="white-space: pre;"> </span>Toista, toista ja toista.<br />
8.<span style="white-space: pre;"> </span>Lue rivien välistä.<br />
9.<span style="white-space: pre;"> </span>Konfliktoi omaa ja kollegan ajattelua.<br />
10.<span style="white-space: pre;"> </span>Unohda tittelit, kaavakkeet ja excelit.<br />
<br />
Saman listan for dummies –versio:<br />
<br />
1.<span style="white-space: pre;"> </span>Priorisoi.<br />
2.<span style="white-space: pre;"> </span>Suunnittele ajankäyttösi.<br />
3.<span style="white-space: pre;"> </span>Kehitä osaamistasi.<br />
4.<span style="white-space: pre;"> </span>Sano ei.<br />
5.<span style="white-space: pre;"> </span>Vaadi esimieheltäsi paljon.<br />
<br />
Kirjan sanoma kiteytyy Sanna Suvanto-Harsaaen lauseeseen ”Kerro pomolle, mitä aiot tehdä. Älä jää odottamaan, että hän kertoo sinulle, mitä sinun pitää tehdä.” Toinen rivien välistä vahvasti välittyvä viesti on, että jos pidät itseohjautuvuutta helposti toteutettavana tapana toimia, et ole ollenkaan ymmärtänyt, mistä on kyse.<br />
<br />
Kun me koulumaailmassa puhumme itseohjautuvuudesta, voisimmeko mekin puhua enemmän luottamuksesta, ihmiskuvasta, vallasta ja vastuusta? Voisimmeko mekin puhua vähemmän opettajuuden kriisistä ja enemmän siitä, kuinka vaativa laji itseohjautuvuus on?<br />
<br />
Palatakseni omaan kysymykseeni ”Mitä on oppiminen?”. En ole vieläkään löytänyt siihen vastausta, mutta tiedän, mitä oppiminen ei ole. Se ei ole sitä, että oppilaat ennalta sovittuna hetkenä tankkaavat tietovarastonsa täyteen ja oksentavat seuraavana päivänä tuon tiedon koepaperille. Eikä oppimisen arviointi sitä, että minä opettajana tallennan oppilaan koesaavutuksen ikään kuin pankkiin osoituksena oppimisesta.<br />
<br />
Olen tyytyväinen, että vastausta etsiessäni näen yksilöitä ja ymmärrän, että vastauksia on useita. Ymmärrän myös, että vastauksia minun on etsittävä yhdessä oppilaideni kanssa. Silti haikein mielin mietin: t<a href="http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276768-taivas-varjele-mita-siita-seuraisikaan-jos-opettajat-pelaisivat-toisilleen" target="_blank">aivas varjele mitä siitä seuraisikaan, jos meidät opettajat vielä saataisiin pelaamaan toisilleen. </a><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyjU7loPyT9G4o9a-u2a2xqnq_Sjv2ul0fIdhyphenhyphenrn6eMtXpIC95f4fSzh2r-8-d6RdG6RJTe4vfOP1D5SxAtHvGgPvdS9v5IOO2n8pBUCRWaWXSb97DC6z4Mx5nQ8aQTqqTiBT6zH3ZvA8/s1600/Screenshot+%252853%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="762" data-original-width="535" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyjU7loPyT9G4o9a-u2a2xqnq_Sjv2ul0fIdhyphenhyphenrn6eMtXpIC95f4fSzh2r-8-d6RdG6RJTe4vfOP1D5SxAtHvGgPvdS9v5IOO2n8pBUCRWaWXSb97DC6z4Mx5nQ8aQTqqTiBT6zH3ZvA8/s320/Screenshot+%252853%2529.png" width="224" /></a></div>
<br />Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-72873873142832155492019-01-02T12:38:00.001+02:002019-01-02T12:46:48.443+02:00Käänteinen arviointi - LukijalleArvioinnista käytävässä keskustelussa näkyy opettajien huoli jaksamisesta. Osin se kumpuaa siitä, ettei formatiivisen arvioinnin tarkoitusperiä ole kouluissa täysin ymmärretty. Formatiivinen arviointi on oppimista varten, ei oppimisen arvostelua varten. Se, kuinka onnistuneesti oppilaat voidaan laittaa osaamisensa mukaiseen paremmuusjärjestykseen, ei ole tae arvioinnin hyvyydestä tai oikeudenmukaisuudesta. Arvioinnin hyvyys on punnittava suhteessa perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman asettamiin velvoitteisiin.<br />
<br />
Vaaditaan paljon työtä, jotta oppimisen aikainen arviointi juurtuu osaksi opettajan toimintaa ja arvomaailmaa. Jotta opettajasta tulee itseohjautuva arvioinnin kehittäjä, kolmen psykologisen perustarpeen on toteuduttava: tarve autonomisuudesta, tarve kompetenssista ja tarve yhteenkuuluvuudesta. Autonomia tarkoittaa opettajan vapautta valita itse käyttämänsä toimintatavat. Lisäksi siihen kuuluu kyky kantaa vastuuta tekemistään valinnoista. Opettajan autonomia ei ole kontekstivapaa yksilön ominaisuus, vaan siihen liittyy oleellisesti myös kyky toimia osana yhteisöä ja olla yhteisön kannalta tuottoisa. Kompetenssi tarkoittaa opettajan osaamisen ja onnistumisen kokemuksia sekä kyvykkyyttä kehittyä ja selvitä haasteista. Yhteenkuuluvuus tarkoittaa turvallisuudentunnetta työyhteisössä, vuoropuhelua ja yhteisöllisyyden kautta koettua solidaarisuutta.<br />
<br />
Olemme opettajina paljon vartijoina, eikä työmme ole tarkoituskaan olla helppoa. Se ei silti saisi olla raskasta resurssien puutteen ja ympärillä vallitsevan muutosvastarinnan vuoksi. Taitava pedagoginen johtaja ymmärtää oman organisaationsa oppimispotentiaalin ja luo työyhteisöön osallisuutta ja omistajuutta sekä niiden kautta yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden ja arvostuksen kautta voimme muodostaa oppivan yhteisön, jossa on lupa innostua ja myös epäonnistua.<br />
<br />
Tämä kirja on omistettu opettajille.<br />
<br />
Raumalla joulukuussa 2018<br />
Marika<br />
<br />
<b>Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Educassa perjantaina 25.1.2019 klo 13-14 Editan osastolla 6D50. Tilaisuutta ennen voit tulla kuulemaan Käänteisestä arvioinnista Open Loungelle klo 12-12.30. Tervetuloa!</b><br />
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://www.editapublishing.fi/muut/tuote/kaanteinen-arviointi" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;" target="_blank"><img alt="" border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1113" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3GUK6qEu2vTYFl3CrrKHZPjuHJgx3oJouTe68KE1S7w1ssjW1VFi0wbe9YLSWs_6hG1WzFUaej5qOWmX4KoF-I-EujCJAhe_Bsys5YbOZyvme4F2YKY07dMyWHsZJeeIsd1xg3kME0iM/s320/Kaanteinen_arviointi.jpg" title="" width="222" /></a></div>
<b><br /></b>
<br />
<div>
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-44405845807024538682018-10-09T17:32:00.001+03:002018-10-09T17:32:50.141+03:00Käänteinen oppiminen - kääntyykö koulutyö päälaelleen?Sain kunnian tulla valituksi vuoden matemaattisten aineiden opettajaksi MAOL:in syyskoulutuspäivillä Joensuussa. Tämä titteli mielestäni oikeuttaa ja velvoittaa minut puhumaan koulun ja erityisesti matematiikan oppimiskulttuurin muutoksen puolesta.<br />
<br />
Koulun uudistamisen ongelma on, että niin sanottu perinteinen opetus ja siihen kytkeytyvä summatiivinen arviointi ajatellaan opettajuuden peruskaavaksi. Ongelma on suuri, koska kehitykselle merkataan rajat määrittämällä perinteinen opettaminen muita arvokkaammaksi tai tehokkaammaksi, ja siten kynnys palata pientenkin vastoinkäymisten jälkeen perinteiseen opettajajohtoiseen opetukseen on pieni.<br />
<br />
Olen kiinnostunut käänteisestä oppimisesta erityisesti ilmiönä, jolla on potentiaalia tukea opettajuuden ja koulun muutosta. Tässä muutoksessa ei ole kyse opetusmetodista. Kyse on enemmän tai vähemmän opettajaidentiteetin muutoksesta, joka vaatii käänteisen oppimisen käytännön sisäistämisen lisäksi uutta ymmärrystä itsestä opettajana sekä intohimoa valloittaa uusi avautuva maailma.<br />
<br />
Jos haluat tutustua omaan toimintatapaani, kuvaan sitä artikkelissa <a href="https://drive.google.com/open?id=1vcW5jYG5nTf9rlclglHCvO_mbwPQ41MD" target="_blank">Käänteinen oppiminen – kääntyykö koulutyö päälaelleen?</a>. Tietokirjailijaliiton julkaisema <i>Sähköistyvä koulu</i> –teos, josta artikkeli löytyy, tulee fyysisesti saatavaksi Educassa 2019. Kyseessä on asiantuntijoiden laatimien puheenvuorojen kokoelma, jonka tavoitteena on vaikuttaa pedatutkimukseen, käytännön opetustyöhön sekä päätöksentekijöihin. Kirja tulee Educassa jakoon ilmaiseksi.<br />
<br />
En tiedä, kääntääkö käänteinen oppiminen koulua päälaelleen, mutta se tuo inhimillisyyttä sekä oppilaiden opiskeluun että opettajien muutostyöhön koulussa. Opettajana kasvaminen ei ole helppoa, eikä sen tulekaan olla, mutta sen ei pitäisi olla vaikeaa rehtorin, kollegojen tai oppilaiden vanhempien vastarinnan vuoksi.<br />
<div>
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-62283683198731907282018-09-28T09:08:00.001+03:002018-09-28T09:27:30.799+03:00Arviointikoulutus Itä-Suomen yliopiston flippareilleSain kunnian pitää arviointikoulutuksen professori Päivi Atjosen kanssa Itä-Suomen yliopiston sekä partneriyliopistojen flippareille. Kunnia tämä on kahdesta syystä. Ensinäkin olen omaa formatiivista arviointiajatteluani työstänyt Atjosen tutkimusten pohjalta. Toisekseen olen vain niin suunnattoman ylpeä siitä innosta ja volyymista, millä UEF:issa edistetään flippaamista. <a href="http://www.uef.fi/fi/web/ameba/tiimi" target="_blank">Ameba-tiimi</a> on kasvatustieteellisesti pilotoitu tutkijaryhmä, joka on perustettu 2015 tukemaan flippauksen lisäksi yliopiston oppimisympäristöjen tutkimuspohjaista kehittämistä. Tiimi on kouluttanut satakunta UEF:in opettajaa flippaamisen saloihin.<br />
<br />
Arviointikoulutus pidettiin flipaten ja sen alustukseksi tekemäni kaksi lyhyttä opetusvideota löytyvät <a href="https://www.uef.fi/web/flippaus/kaanteinen-oppiminen" target="_blank">tästä linkistä</a>. Ensimmäisessä videossa paneudun itseohjautuvuuteen. Toisessa videossa annan käytännön esimerkin sellaisesta formatiivisesta arvioinnista, jolla tuetaan tiedollisten tavoitteiden ohella itseohjautuvuuteen kasvamista. Itse koulutuksessa keskityttiin yliopisto-opettajien arviointiajatuksen haastamiseen sekä maisteltiin UEF:in flippariopettajien opiskelijoista kerättyä uunituoretta arviointidataa.<br />
<br />
Itä-Suomen yliopiston flipparimanuaalia kannattaa selata enemmänkin. Sieltä löytyy useita mielenkiintoisia näkökulmia erityisesti opintojakson suunnitteluun ja toteutukseen sekä tutkimusperustaista tietoa flippaamisesta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJYkONMX6sV1waFzZ-dLebadM8GHA0g82Zu6_IkbV71Es9E3jAhG0TQb26IIzYhpsJpyoYdMNBsG-XctlBIsoi0WdH-Q_M9L6lZvmaNe32ACbw3mh1T5btzBTkHpfc9n2pT9Sn5focLds/s1600/6_Flipped+valkoinen+pohja.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="160" data-original-width="400" height="160" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJYkONMX6sV1waFzZ-dLebadM8GHA0g82Zu6_IkbV71Es9E3jAhG0TQb26IIzYhpsJpyoYdMNBsG-XctlBIsoi0WdH-Q_M9L6lZvmaNe32ACbw3mh1T5btzBTkHpfc9n2pT9Sn5focLds/s400/6_Flipped+valkoinen+pohja.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<div>
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-13634234747122464332018-05-07T12:35:00.002+03:002018-05-07T12:35:29.739+03:00Miten kemian kokeen voi pitää ilman mitään alkuvalmisteluja?Olen kirjoittanut tämän blogin kaikki aiemmat tekstini matematiikan oppimisen kontekstissa, koska sitä olen kehittänyt kokonaisvaltaisemmin. Poikkeuksellisesti kirjoitan tämän postauksen kemian kokeeseen liittyen.<br />
<br />
Kimmokkeena tekstiin toimii erään opettajan facebook -alustus, jossa hän toteaa: ”Olen pitkään pohtinut sitä, että muutamat oppilaat eivät osaa juuri mitään, ja siksi he istuvat kokeessa ahdistuneen näköisinä pyörittämässä kynää. Osa kirjoittaa jotain diipadaapaa, jonka korjaamiseen minulla hukkaantuu aikaa. On ilmiselvää, että tämä on turhauttavaa sekä oppilaalle että minulle. Ihanteellinen ratkaisu olisi tietysti keksiä opetusmenetelmä, jolla kaikki oppivat kiitettävästi. Koska emme elä ihannemaailmassa, mietin toista vaihtoehtoa kokeeseen: oppilas saisi valita, tekeekö kokeen oppikirjan kanssa vai ilman. Jos tekee kirjan kanssa, maksimiarvosana on 7 (tai 8?), eli sen saisi täysillä pisteillä. Oppilas oppisi ehkä edes jotain siellä koetilanteessa, eikä saisi nelosta. Osa tehtävistä on aina sen verran soveltavia, että sen seiskan saamiseksi täytyisi kuitenkin ymmärtää tai soveltaa jonkin verran. Ei sitä siis ihan ilmaiseksi saisi.”<br />
<br />
Minusta koe ei ole onnistunut, jos seiskan tai kasin tasoinen oppilas pystyy saamaan siitä kirjan kanssa täydet pisteet. Yleisesti keskustelussa kirjan käyttö kokeessa saa kannatusta ja etenkin ajatus koekysymyksistä, joiden vastauksia ei voi kopioida suoraan kirjasta. Varteenotettavaksi vaihtoehdoksi todetaan myös ”lunttilappukokeet", jossa oppilaat tekevät koealueesta omat muistiinpanot ja ottavat ne mukaan kokeeseen. Itseäni ajatus hiukan hymyilyttää. Ei siksi että lunttilappukokeessa olisi mitään huonoa, päinvastoin, vaan siksi että se nostaa mieleeni muistot ajasta, jolloin koin olevani hukassa oman opettajuuteni kanssa. Minulla oli ongelmia muutaman oppilaan opiskelumotivaation kanssa ja kaksi perhettä kävi kiivaasti puolustamaan lapsiensa oikeuksia ”olla opiskelematta”. Teetätin lunttilaput kokeeseen ja keräsin ne kokeen päätyttyä pois sanoen, että siinä vaiheessa, kun joillain vanhemmilla on tarvetta keskustella kokeesta, niin otan lunttilaput esille. Niistä nimittäin ennen kaikkea näkee sen, oletteko te valmistautuneet kokeeseen. Tuon kokeen jälkeen oli hiljaista wilma -rintamalla. <br />
<br />
Aina, kun puhutaan uuden opetussuunnitelman peräänkuuluttamasta formatiivisesta arvioinnista, nousee esille oletus siitä, ettei mitään muka tarvitsisi enää osata ulkoa. Totta kai tarvitsee! Oli oppiaine mikä tahansa, on oppilaalla oltava käytössään käsitejärjestelmä, joka pohjaa paljolti ulkoa muistamiseen. Ei ole kykyä nähdä asioita, jos ei osaa kohdistaa katsettaan oikeaan paikkaan.<br />
<br />
Kemiassa pidän itse erillisä pistareita niistä asioista, joita kaikkien täytyy osata. Esim. seiskalla annan listan tärkeimmistä alkuaineista todeten, että kemian kieltä ei voi puhua osaamatta sen sanoja. Samalla kärjistän, että seiskaa isompaa arvosanaa ei irtoa, jos alkuaineita ei osaa ulkoa. Oppilaat tekevät pistarin niin monta kertaa oppitunnin alussa, ennen kuin se menee läpi. Kirjanvalmistajan valmiita kokeita en enää pidä, koska minua yksinkertaisesti pistää vihaksi se, että osa oppilaista opiskelee kirjan ulkoa ja latelee täydellisiä vastauksia kokeessa, jotka ovat yks yhteen kirjan lauseiden kanssa. Näistä vastuksista en millään pysty näkemään, ymmärtävätkö oppilaat kirjoittamaansa vai ei. Korostan, että ongelma ei ole tällöin oppilaissa vaan minussa ja siinä, mitä kokeella mittaan.<br />
<br />
Viimeksi päädyin pitämään seiskan kemiassa ”kokeen” niin, että laitoin oppilaat kertaamaan kokeeseen tekemällä koealueesta kolme kysymystä vaikeustasoltaan tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Tämän jälkeen oppilaat menivät ryhmiin sen perusteella, mitä arvosanaa havittelivat ja ryhtyvät käymään porukalla läpi kysymyksiä. Kysymykset kierrätettiin siten, että jokaisessa ryhmässä vastattiin kaiken tasoisiin kysymyksiin. Oma roolini oli kierrellä luokassa korvat höröllä ja bongata niitä tilanteita, joihin halusin puuttua vastaussession jälkeen. Koetilaisuuden päätteeksi keskustelimme yhdessä siitä, mitä on hyvä ja erinomainen kemian osaaminen. Selkeästi tuli esille, että oppilaat eivät tienneet, mikä on minkäkin tasoinen kysymys. Yhtä epäselvää oli, mikä tekee vastauksesta kiitettävän. Osa kiitettävää havittelevista oppilaista oli kuin kilpajuoksussa, jossa päämääränä oli vain saada vastattua kaikkiin kysymyksiin nopeasti. Oli onneksi mukana myös heitä, jotka osasivat perustella vastuksiaan tarkasti kemian käsitteitä hyödyntäen, eikä joku vaan mennyt jonnekin saaden aikaiseksi jotakin mustaa. <br />
<br />
Yksi asia tuli tämän kokeen perusteella hyvin selväksi: paljon jäi meille vielä opittavaa tuleville kemian tunneille. Lukijalle jätän mietittäväksi, mitä tästä voisi oppilaiden osaamisen mittausmielessä kirjata ylös ja kenen homma se olisi?<br />
<div>
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-78503270577639974112018-04-17T22:35:00.000+03:002018-04-25T13:54:50.992+03:00Tulevaisuuden luonnontieteiden ja matematiikan opettajaSain Opetushallitukselta kutsun tulla pitämään avauspuheenvuoron ”Opettajankoulutus muutoksessa?” –seminaariin 10.4.2018, joka pidettiin luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen ja didaktiikan asiantuntijoille sekä ainelaitosten opettajankoulutuksesta vastaaville. Esityksen otsikoksi annettiin ”Tulevaisuuden luonnontieteiden ja matematiikan opettaja”.<br />
<br />
Otsikko sai minut todella mietteliääksi. Omassa opetuksessa arvatenkin oli siis jotakin, mitä Opetushallitus arvosti. Mutta mitä annettavaa minulla olisi opettajankoulutukselle? Kysyin Suomen opettajien ja kasvattajien foorumissa: ”Mikä opettajankoulutuksessa mättää, jos mikään? Miten sitä pitäisi kehittä?” Sain yli 300 kommenttia, joista käy ilmi kentän huoli ja tyytymättömyys. Osittain myös hätä siitä, ettei opettaja yksinkertaisesti pysty antamaan oppilaille sitä kaikkea, mitä pitäisi ja haluaisi.<br />
<br />
Samassa rytäkässä luin Opettaja-lehdestä Arto Kotron uusimman kolumnin ”<a href="https://www.opettaja.fi/kolumnit-ja-pakinat/meista-tuli-liian-kiltteja/" target="_blank">Meistä tuli liian kilttejä</a>?” ja kun näin sen valtavan sosiaalisen median tykkäystulvan, häpesin. Häpesin. Tällaisia valittajiako meistä opettajista on tullut? Päätin puhua omasta opettajuudestani siitä lähtökohdasta, miten kehittäjäopettaja, joksi itseni muilta kysymättä siinä samassa ylensin, otetaan vastaan työyhteisössä.<br />
<br />
Oma urani julkisena kehittäjäopettajana alkoi, kun 2012 Tiina Härkösen kanssa luovutimme Avoin matematiikka –kirjasarjamme CC-BY lisenssillä kaikkien ilmaiseksi käytettäväksi ja muokattavaksi. Kirjasarja otettiin hyvin vastaan. Se on käytössä nykyisin useissa yläkouluissa ja alakouluissa ylöspäin eriyttämisen tukena. Otavan opisto teki kirjasarjan pohjalta verkkokurssit ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu starttipaketin ammatillista väylää tuleville. Kirjasarja sai aikaiseksi paljon myös vihaa, jota en oikeastaan kunnolla ymmärtänyt ennen kuin Opettaja-lehti julkaisi 4/2013 artikkelin ”Avoin vai kustannettu?”. Juttu oli oikein mukava ja onnistunut. Siinä kaksi opettajaa perustelivat omaa, varsin vastakkaista, näkemystään oppimateriaaleista. Oikeaan yläkulmaan oli kuitenkin laitettu varsin outo huomautus ”Ei kuulu työtehtäviin”. Sen sijaan, että Opettaja-lehti olisi kannustanut opettajia jakamaan tekemiään oppimateriaaleja yhteiseen hyvään, se tyynnytteli kuulijakuntaa ja vakuutti, ettei teiltä tulla vaatimaan mitään vastaavaa. Päätin, että aloittaisin ja lopettaisin esitykseni Opettaja-lehden juttuihin. Tosin Kotron jutun rinnalle halusin nostaa myös toisen näkemyksen <a href="https://www.youtube.com/watch?feature=youtu.be&v=o8bnfL2p0dk&app=desktop" target="_blank">uuden opetussuunnitelman toteuttamisesta</a>.<br />
<br />
Harnin (2015) toimittama Kontrollikoulu osuu mielestäni koulun ja opetuksen uudistamisen ongelman ytimeen. Koulun uudistamisen ongelma on, että opettajajohtoinen ns. perinteinen opetus ajatellaan opettajuuden peruskaavaksi. Ikään kuin opettajajohtoinen opetus pitäisi oppia ensiksi ennen kuin voidaan ryhtyä kokeilemaan muuta. Ongelma on suuri, koska kokeilulle merkataan rajat määrittämällä perinteinen opettaminen muita arvokkaammaksi tai tehokkaammaksi ja siten kynnys palata pienienkin vastoinkäymisten jälkeen perinteiseen opettajajohtoiseen opetukseen on pieni.<br />
<br />
Kohtaan tämän saman ongelman melkein jokaisen koulutukseni yhteydessä, kun joku yleisöstä toteaa jotakuinkin seuraavasti: ”yhden luokan kanssa käänteinen oppiminen onnistui todella hyvin, mutta toisen luokan kanssa ei. Itse asiassa siitä ei tullut mitään ja oli pakko palata perinteiseen opettamiseen.” Itselläni näissä tilanteissa nousee mieleen kaksi kysymystä: Eikö kuulija sittenkään ole ymmärtänyt, mistä käänteisessä oppimisessa on kyse? Minne unohtuvat uuden opetussuunnitelman vaatimukset oppilaskeskeisyydestä ja itseohjautuvuuteen kasvattamisesta? Palaaminen vanhaan ei suinkaan tarkoita sitä, että oppilaat oppisivat yhtään paremmin kuin kehityksen tielle lähdettäessä. Vanhaan vain on helppo palata, koska sitä ei tarvitse sen enempää perustella. Sama toteutuu arvioinnissa. Opettajat, jotka eivät ota koppia uudesta opetussuunnitelmasta ja perustavat arviointinsa summatiivisiin kokeisiin, pääsevät huomattavasti helpommalla kuin arviointia kehittävät kollegansa. Heidän toimintaansa eivät kyseenalaista oppilaat, eivät heidän vanhempansa, ei rehtori eivätkä kollegat opettajan autonomisuuteen vedoten.<br />
<br />
Esitykseni diat loppuvat Dylan Wiliamin lauseeseen: ”Oppimistulosten kannalta sillä ei ole väliä, mihin kouluun oppilas menee, mutta <a href="http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254059-silla-on-valia-mille-luokalle-oppilas-koulussa-menee" target="_blank">sillä on väliä, mille luokalle oppilas koulussa menee</a>.” Opettajat ovat ammatillisen kehittymisen ja jaksamisen suhteen maassamme kovin eriarvoisessa asemassa sen suhteen, missä työyhteisössä he toimivat. Tähän ongelmaan minulla on yksi selkeä ratkaisuehdotus, johon opettajaopiskelijat pitää kasvattaa: työyhteisö pitää ymmärtää yksittäistä koulua laajempana. Onneksi meillä on sosiaalinen media ja sen opettajien yhteisö, joka auttaa meitä jokaista haastamaan ajatuksiamme oppimisesta ja sen mahdollisuuksista.<br />
<br />
<a href="https://drive.google.com/open?id=1B3wLHBm6sKgTz3oK1MRKXz4IJjCc5tdk" target="_blank">Tästä löydät esityksen diat</a>.<br />
<div>
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-16390452209420156682017-10-20T14:43:00.000+03:002018-09-06T08:49:32.605+03:00Saako oppilas päättää, mikä arvosana sille matikasta tulee?<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt; text-align: left;">
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: inherit;">Tällä viikolla kolme ysiluokkalaista, joista ainoastaan yksi oli omia oppilaitani, tuli huolestuneena luokseni kysymään arvioinnista: ”Onko totta, että sun oppilas saa matematiikasta kympin, jos vanhempi laittaa wilma-viestin ja sanoo, että oppilaalle kuuluu kymppi?” Sanoin, etteivät oppilaan tavoitteet ja todellinen suoriutuminen aina kohtaa, mutta laitan vanhemmille wilma-viestin siitä, mitä arvosanaa oppilas on päättänyt tavoitella, kuinka realistinen tavoite mielestäni on ja mitä me ryhdymme tekemään tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän keskustelun olemme käynnistäneet formatiivisen kokeen pohjalta, josta ei missään vaiheessa ole tullut arvosanaa. </span></div>
</div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt; text-align: left;">
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Miten sitten voin arvioinnissa olla reilu ja objektiivinen? En edes yritä olla. Oppimisen aikaisen arvioinnin tehtävä on ihan muu kuin pyrkiä objektiivisesti arvostelemaan oppilaan kykyä muistaa. </span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Opetushallitukselta ilmestyy 3.11. kirja ”Arviointia toteuttamassa”, johon olen saanut kunnian kirjoittaa artikkelin käänteisestä oppimisesta ja oppimisen aikaisesta arvioinnista matematiikassa. Ohessa pieni lainaus tekstistäni: ”Koska arviointi ohjaa vahvasti oppilaiden oppimista, tulee se nähdä yhtenä tärkeimmistä opettajan työkaluista oppimiskulttuurin rakentamisessa. Sosiokonstruktiivista oppimiskulttuuria ei tueta tukeutumalla behavioristisiin oletuksiin oppimisesta ja arvioinnista (Goos, 2014; Shepard, 2008). Behavioristisen oppimis- ja arviointinäkemyksen suosioon opettajien keskuudessa on vaikuttanut niiden selkeys ja helppo sovellettavuus sekä mielikuva arvioinnin reiluudesta ja objektiivisuudesta. Haastan perinteisen arviointikäsityksen tässä artikkelissa kahdella tavalla. Ensinäkin arvioinnissa, jolla tuetaan käänteistä oppimiskulttuuria, ei pyritä sellaiseen objektiivisuuteen, jossa kaikkia oppilaita arvioidaan samoilla mittareilla. Oppilaat saattavat osoittaa osaamistaan hyvin erilaisin suorittein, joiden vertailu objektiivisesti ei ole edes mielekästä. Opettaja saattaa toisinaan myös olla kanssaoppija oppilaan rinnalla, mikä parhaimmillaan avartaa opettajan näkemystä myös arvioinnin mahdollisuuksista. Toiseksi arvioinnissa ei pyritä sellaiseen reiluuteen, että kokeissa kysyttäisiin vain asioita, joita on opetettu.”</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">
</span>
<span style="font-family: inherit;">Itse odotan innolla Opetushallituksen julkaisua, jotta pääsen lukemaan muiden ajatuksia arvioinnista käytännössä ja näkemään, mihin tieteellisiin tutkimuksiin he pohjaavat ajatteluaan. Arviointikulttuurin rakentamisessa kun on kyse matkasta, joka tuskin tulee koskaan olemaan valmis. Tätä matkaa ei helpota se, että opettajilla ei ole aikaa todella miettiä, mitä he ovat tekemässä ja miksi. Aivan liian usein paniikkivetoina pyritään löytämään joku arviointimalli tai uusi softa näkemättä metsää puilta. Aivan liian usein opettaja yksinkertaisesti päättää olla noudattamatta perusopetuslakia arvioinnin osalta, koska arvostelemalla vaan pääsee niin paljon helpommalla.</span><span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"> </span><br />
<span style="font-family: arial, helvetica, sans-serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWhGfEB7lmF9nWTOe8I6h1ar39KAt8aCQOSEbg__5XxuOtYpc9elYqCJ-uFbxnVjUPoI2OauwRoZ0r_zt2O68EHPhMGedQTnZ-nh2hyphenhyphen8buy04OyJD5qGSed4iWAF-sUtJzvblzU6O71vQ/s1600/Screenshot+2017-11-03+23.03.32.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="621" data-original-width="471" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWhGfEB7lmF9nWTOe8I6h1ar39KAt8aCQOSEbg__5XxuOtYpc9elYqCJ-uFbxnVjUPoI2OauwRoZ0r_zt2O68EHPhMGedQTnZ-nh2hyphenhyphen8buy04OyJD5qGSed4iWAF-sUtJzvblzU6O71vQ/s400/Screenshot+2017-11-03+23.03.32.png" width="302" /></a></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="line-height: normal; margin: 0cm 0cm 0.0001pt; text-align: left;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2a_LhRJ_MDBvWZ2llDKHKerjJs0t6jtWswAKjVNs3nQduo5kIN9QLj1G11XxtB2UEYbhBInaCzu7DIDIvqyMU1EuzaR1Ayif-MKBp4qeTnLKNuCRpSnZlI_ToPDCzwGoFX-RbNWcxt5I/s1600/Screenshot+2017-05-01+21.34.48.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"></span></a></div>
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; font-size: 12pt;"><br />
</span></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-72639574779838940312017-05-17T17:03:00.000+03:002018-09-06T08:53:56.633+03:00Lukijalle<span style="font-family: inherit;">Tervetuloa mukaan pedagogiseen keskusteluun, jossa teoria ja käytäntö käyvät vuoropuhelua ja haastavat toisiaan laajemman ymmärryksen synnyttämiseksi. Kirja pohjautuu Marika Toivolan väitöskirjatyöhön sekä Pekka Peuran ja Markus Humalojan käytännön työhön opettajuuden ja oppimiskulttuurin kehittämisessä. Kirja on kirjoitettu kaikille opetuksesta kiinnostuneille: Opettajille, jotka etsivät itseään ajassa ja paikassa. Vanhemmille, jotka haluavat ymmärtää uuden opetussuunnitelman hengen ja tukea opettajia kodin ja koulun yhteisessä kasvatustehtävässä. Opettajankoulutukselle osoituksena kasvatustieteiden ja opettajien välisen yhteistyön merkityksellisyydestä opettajan ammattitaidon kehittymiselle.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;">Kirjassa esitellään käänteistä oppimista, jota ei tule ymmärtää yhden opetusmenetelmän julistuksena. Käänteinen oppiminen tulee ymmärtää muutosteoriana ja opettajakollegat sekä kriittinen pedagoginen keskustelu tulee nähdä rikkautena opettajan oman työn kehittämisessä ja opettajuuteen kasvamisessa. Koulun ja opetuksen kehittämistä leimaa usein pyrkimys löytää opetusmenetelmä tai oppimisen malli, joka korvaisi aikaisemmat opetusmenetelmät tai automatisoisi oppimisen. Sellaista ei yksinkertaisesti ole. Vaikka tässä kirjassa käydään läpi sekä luokanopettajan että aineenopettajan käytännön toimintatapoja, käänteinen oppiminen ei muodostu toimintatavoista. Se muodostuu oppilaskeskeisyydestä ja inhimillisestä lähtökohdasta oppimiseen.</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><br /></span>
<span style="font-family: inherit;"><a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOZzRDNk1ObnFyYUk/view" target="_blank">Koko esipuhe luettavissa tästä linkistä. </a></span><br />
<br />
<a href="https://www.editapublishing.fi/oppimateriaalit/tuote/flipped-learning-kaanteinen-oppiminen" target="_blank">Linkki Editan kirjakauppaan</a>, josta kirja tilattavissa myös englanniksi.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3EXvXWxQ7uc3jSbFwiJnskxCyZPaP21SWt7otFJ0xEpEO1i4atqbSSSxku8ZumB35MSxxKB7JOSMrn1pckQYOFk0eAOLjO9D6Pe6g-Nn4qem1oTffoRPVrDQENIvrzNgvq2wFoAicFi0/s1600/Screenshot+2017-05-17+16.51.27.png" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3EXvXWxQ7uc3jSbFwiJnskxCyZPaP21SWt7otFJ0xEpEO1i4atqbSSSxku8ZumB35MSxxKB7JOSMrn1pckQYOFk0eAOLjO9D6Pe6g-Nn4qem1oTffoRPVrDQENIvrzNgvq2wFoAicFi0/s400/Screenshot+2017-05-17+16.51.27.png" width="280" /></a></div>
<br />Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-20034717015729891692017-05-10T10:31:00.001+03:002018-09-06T08:56:39.842+03:00Rauman Lyseon lukio mahdollistaa pitkän matematiikan opinnot kaikille yläkoululaisille<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: 3.0pt;">
<span style="font-family: inherit;">Ensi syksystä lähtien kaikilla Rauman yläkoulun oppilailla on mahdollisuus suorittaa yläkoulun aikana lukion pitkän matematiikan kursseja siten, että suoritukset hyväksytään sellaisenaan Rauman Lyseon lukioon saavuttaessa. Suoritusta tekevä oppilas on tervetullut kahdesti viikossa lukiolla toimivaan matikkapajaan, jossa on mahdollista saada opintoihinsa apua lukion opettajilta sekä tavata muita lukio-opintoja suorittavia yläkoululaisia ja lukion oppilaita. Päätöksen taustalla on luja tahto auttaa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden motivoimisessa sekä sopivien haasteiden tarjoamisessa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Minulla tämän aloitteen takana ei ole pelkästään matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden tukeminen vaan heidän hyödyntäminen koko oppimiskulttuurin rakentamisessa. Saadessaan oikeantasoisia haasteita, näyttävät he muille mitä on matemaattinen osaaminen. Se ei ole kykyä vastata aina oikein, mieluiten nopeasti. Matemaattinen osaaminen on kykyä haastaa itseään, tehdä virheitä, kysyä ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Näitä taitoja voi jokainen harjoitella omalla tasollaan ja siten nähdä itsensä kelvollisena matematiikan oppijana.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><a href="https://karvi.fi/app/uploads/2017/03/KARVI_0117.pdf" target="_blank">Metsämuurosen pitkittäistutkimus</a> kertoo Pisa-tutkimuksen ohella karua kieltä maamme matemaattisen osaamisen tasosta. Siinä vaiheessa, kun oppilaat lopettelevat toista astetta liki viidesosa on matemaattisilta taidoiltaan viidesluokkalaisen tasoa tai alle! Osaaminen eriytyy jo perusopetuksen alaluokilla, mutta erot laajenevat perusopetuksen yläluokilla ja toisella asteella. Miten ihmeessä opettaja pystyy opetukselleen valitsemaan tason, joka sopii kaikille? Pakonomainen pyrkimys tällaisen tason valintaan aiheuttaa aivan liian usealle oppilaalle vuodesta toiseen inhimillistä kärsimystä. Pahimmassa tapauksessa oppilaat oppivat inhoamaan koulun lisäksi toisiaan ollessaan toistensa oppimisen tiellä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Käänteisen oppimisen rikkaus on siinä, että oppimista katsotaan yksittäisen oppilaan edellytysten kannalta, ei samana kaikille. Jos oppilas on matemaattisilta taidoiltaan neljäsluokkalaisen tasolla, hän ponnistaa tältä tasolta, vaikka kuinka virallisesti olisikin kahdeksasluokkalainen. John Hattien metatutkimusten (mukana 800 tutkimusta ja yhteensä yli 80 miljoona oppilasta) mukaan parhaita oppimistuloksia saa aikaan opettaja, joka pyrkii näkemään oppimisen oppilaan silmin ja auttaa oppilasta tulemaan itsensä opettajaksi. Itsensä opettamisessa on kyse oppimisen omistajuudesta ja itseohjautuvuudesta. Näitä ei tueta tasapäistämällä oppilaita ja tarjoamalla kaikille samaa, vaan luomalla otolliset olosuhteet oppilaiden yhteisohjautumiselle. Arviointi tulee suunnitella sellaiseksi, että se luontevasti jossain vaiheessa kääntyy itsearvioinnista vertaisarvioinniksi ja siten houkuttelee oppialita yhteisohjautumaan ja näkemään luokkatoverit merkityksellisiksi omalle oppimiselleen.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Olen suunnattoman ylpeä kaupunkimme lukion matikisteistä, jotka ilomielin antavat oman työpanoksensa meidän yläjoulun matematiikan opettajien hyväksi, eivätkä ensimmäisenä kysy: "Mitä me sit tehdään oppilaiden kanssa, jotka ovat jo ensimmäisen tai useamman kurssin suorittaneet?". Käytännössä oppilaat suorittavat kurssikokeen virallisina lukion koepäivinä tai uusintakoepäivinä. Lukio huolehtii oppilaiden osaamisen mittaamisesta ja kurssiarvostelusta. Me yläkoulun opettajat edelleen huolehdimme peruskoululaisen arvioinnista. Vastaavaa toimintaa on useissa lukioissa. Erityistä Rauman toiminnassa on se, ettei toiminta vaadi erillistä sopimista ja oikeus on kaikilla Rauman ja lähiseutujen yläkoululaisilla koulusta ja opettajasta riippumatta.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Lukion kurssimuotoisuudesta aiheutuvaa huolta olen pohtinut kirjoituksessa "<a href="http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236177-milloin-siita-tuli-hyvaksyttya-ettei-opettaja-tunne-oppilaitaan" target="_blank">Milloin siitä tuli hyväksyttyä, ettei opettaja tunne oppilaitaan?</a>"</span><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="background: white; line-height: normal; margin-bottom: 3.0pt;">
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></span>
<br />
<span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br /></span></span>
</div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-61028671108087523352017-05-03T10:55:00.000+03:002018-09-06T09:21:57.374+03:00Ymmärtääkö opiskelija arviointia? – arviointi-iltapäivä 2.5.2017 Viikin Norssilla<div class="MsoNormal">
<span style="background-color: white; font-family: inherit;">Kiitokset Anne Rongas ja viisarihanke mukavasta arviointi-iltapäivästä Viikin Norssissa. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">”Välillä tuntuu myös arvioinnin monipuolistamiskeskustelussa unohtuvan se, että arviointi ei ole itsetarkoitus. Sen pitää palvella tarkoitustaan ja viedä oppimista eteenpäin. Olisi tärkeä malttaa suunnitella kaiken kiireen keskellä ja sitten tehdä vaikka vähemmän, mutta oleellisia asioita. Kiireen ja paineden sumasta kertoo lukiolaisen tarina: itsearviointilomake täytettiin, palautettiin opettajalle ja se oli sitten siinä, siihen ei koskaan palattu.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">Luento-osuudella Najat Ouakrim-Soivio ja Marika Toivola tiivistävät asiantuntemuksensa pohjalta keskeisiä huomioita ja ohjenuoria opettajille siitä, miten oppilaan/opiskelijan tulokulmasta itse- ja vertaisarviointia olisi hyvä muotoilla ja miten arviointi omalta osaltaa rakentaa oppimiskulttuuria.</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">Luentojen keskeinen sisältö: Ymmärtääkö oppilas/opiskelija arviointia? Käsitellään vertais- ja itsearviointia oppijan näkökulmasta, opetussuunnitelman pohjalta ja oppimiskulttuurin rakentajana. Miten opettaja muuntaa OPS-tavoitteet ja osaamistasot oppilaan/opiskelijan ymmärtämään muotoon."</span></span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;"><a href="http://video.vink.helsinki.fi/pub/arviointi/" target="_blank">Luentotallenteen löydät tästä</a> (Najatin osuus videolla 0 - 35 ja Marikan 35 - 1:19)</span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="background: white; font-family: "arial" , sans-serif;"><o:p><br />
</o:p></span></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-17668228860118576352017-03-05T18:30:00.002+02:002018-09-06T09:21:36.224+03:00Flipped learning - Käänteinen oppiminen, Edita <br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white;">Edita julkaisee keväällä kirjan Flipped learning - Käänteinen oppiminen, jonka olen kirjoittanut Pekka Peuran ja Markus Humalojan kanssa. Kirjassa murretaan kouluissa vallitsevaa myyttiä oppimisesta ja tarjotaan tilalle uutta. Miksi olemme kirjoittaneet kirjan ja kenelle se on tarkoitettu?</span></span><br />
<br />
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/205529705" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Pekan ajatuksia oppimisesta ja opetuksen kehittämisestä.</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: medium;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: large;">
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/205528144" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br />
</span><span style="font-family: inherit;">Mikä on arvioinnin tarkoitus opetuksessa?</span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: medium;"><br /></span>
<iframe allowfullscreen="" frameborder="0" height="360" mozallowfullscreen="" src="https://player.vimeo.com/video/205524629" webkitallowfullscreen="" width="640"></iframe><br />
<br />Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-45401424670702990022017-01-29T22:36:00.004+02:002018-09-06T09:21:18.311+03:00Pyrkimys objektiivisuuteen ja reiluuteen tuhoaa arviointikulttuurin kehittymisen<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;">Arviointi puhuttaa paljon, mutta aivan liian usein siitä keskustellaan lähtökohtaisesti väärin. Ikään kuin se olisi irrallinen palikka, joka voitaisiin yhteisvoimin muokata sellaiseksi, joka sopii kaikille oppilaille ja opettajille. Ei voida, jos on tarkoitus tavoittaa uuden opetussuunnitelman henki. On <a href="https://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutut&juttuID=1408918380913" target="_blank">monta tapaa arvioida</a>. Fokuksen on kuitenkin oltava arvioinnin formatiivisessa luonteessa.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Vanhempi, en pyri arvioimaan lastasi objektiivisesti enkä reilusti. En pidä kokeita, joissa lupaan kysyä ainoastaan niitä asioita, joita on opeteltu. Toivon, että lapsesi aika-ajoin ahdistuu ja kokee epätoivoa matematiikan ihmeellisessä maailmassa, sillä myös nämä tunnekokemukset ilon ja riemun ohella ovat itseohjautumisen kehittymisen kannalta keskeisiä.</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">En arvioi objektiivisesti yksinkertaisesti syystä, etten pysty siihen. Objektiivisesti voi arvioida ainoastaan Bloomin taksonomian mukaisista ajattelun taidoista alinta, muistamista. Muistamisessa ei sinällään ole mitään vikaa, mutta arvioinnin suhteen siinä on omat vaaransa. Kertooko koe todella lapsesi osaamisesta vai kertooko se kyvystä muistaa, miten kussakin tilanteessa tulee toimia? Jälkimmäinen ei ole todellista oppimista. Todellista oppimista tapahtuu kysymällä. Ei niin, että minä kysyn ”muka-kysymyksiä”, joihin tiedän jo vastaukset, vaan niin että lapsesi kysyy aitoja kysymyksiä. Tämä on minulle ainoa keino varmistua siitä, että kohtaan lapsesi hänen lähikehityksen vyöhykkeen ylärajoilla. Kaikilla on oikeus oppia. Myös niillä, jotka ovat yltäneet kymppiin aikoja sitten. </span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Melbournen kasvatustieteen professori John Hattie (2009) on koonnut kirjaansa ”Visible learning” tulokset meta-analyysista (aineistona 800 tutkimusta ja yhteensä 80 miljoona oppilasta), jossa on tutkittu eri tekijöiden yhteyttä oppimistuloksiin. Parhaiten tutkimuksen mukaan oppivat oppilaat, jotka osaavat arvioida omaa osaamistaan suhteessa saavutettavana olevaan tavoitteeseen. Minun tehtäväni on auttaa lastasi tässä, mihin perusopetuslaki 22 § minut velvoittaa sanomalla: ”oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.”</span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Arvioin, jotta opin tuntemaan lapsesi. Vain siten perusta työlleni on eettisesti vahva. Arvioinnilla haluan myös auttaa lastasi saavuttamaan tavoitteensa, ottamaan vastuuta oppimisestaan, itseohjautumaan sekä näkemään luokkatoverit oman oppimisensa voimavarana. </span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">"<i>Visible Teaching and Learning occurs when teachers see learning through the eyes of students and help them become their own teachers.</i>" - John Hattie </span><br />
<br />
<span style="font-family: inherit;">Tästä linkistä löytyy Educa 2017 esitykseni diat “<a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOc2hMcjQ5Y3FUclE/view" target="_blank">Opettaja, älä lannistu, flippaa</a>”.</span></div>
</div>
<div style="text-align: right;">
<br /></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-90989857428714396502016-11-15T15:53:00.001+02:002018-09-06T09:22:48.718+03:00Oppiiko flippaamalla paremmin?<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">”Joudun luopumaan flippaamisesta, koska oppimistulokset ovat sillä niin huonoja”, kommentoi minulle eräs opettaja viime viikolla. Eilen minulta puolestaan pyydettiin kommenttia yliopiston pakollisten kielten käänteistämisestä. Se kun on niin kovin erilainen aine matematiikkaan verrattuna. Niin on. Sen olen karvaasti itse kokenut. <o:p></o:p></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Viime vuosituhannen lopulla silloinen poikaystäväni, nykyinen mieheni, tuli viikonlopuksi opiskelijakämpilleni Jyväskylään. Mukanaan hänellä oli tuomisia: englanninkielinen satukirja ja punaviinipullo. Taisi siinä mennä toinenkin pullollinen ennen kuin uskaltauduin satuja ääneen lukemaan. <o:p></o:p></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span class="apple-converted-space"><span style="background: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">”Miten sulla voi olla noin surkea englanti?” Johtui kielipään puutteesta. Niin minulle oli lapsesta asti uskoteltu. Kun omaan kyvyttömyyteensä oikein uskoo, ei opiskelu yksinkertaisesti tuota tulosta vaikka sitä kuinka harrastaisi. Tein töitä valtavasti, mutta valitettavasti väärin kielen oppimisen kannalta. Olin kehitellyt selviytymismallin, joka toimi vuodesta ja kurssista toiseen, mutta samalla esti kielen todellisen oppimisen. Tuolla mallilla suoritin myös yliopiston pakolliset kielten opinnot 90-luvun lopulla.<o:p></o:p></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">Miten oli mahdollista, että onnistuin kahlaamaan koko peruskoulun ja lukion läpi ilman, että yksikään kielten opettaja pysähtyi kohdalleni ihmettelemään, mistä on oikein kyse? Miten tuolla tytöllä on kaikki muut aineet kiitettäviä ja molemmat pakolliset kielet vitosia? Yhdelläkään opettajalla ei ollut aikaa kohdata minua yksilönä ja nähdä muuria, jonka olin välillemme rakentanut. Olin kaikki kielten tunnit pelosta kankea toivoen etten joutuisi sanomaan mitään. E</span></span>n joutunut. Olin huomaamaton. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Lyhyen matematiikan kolmannen kurssin alussa, joka oli ensimmäinen flippamani, keroin oppilaille omista englannin oppimisen ongelmistani. Tunnin jälkeen eräs poika tuli luokseni ja sanoi: ”En opi mitään, vaikka kuinka yritän”. Edessäni seisoi nuorukainen, jota tuskin tunsin. Hän oli onnistunut olemaan liki 40 oppilaan joukossa huomaamaton. Minä taas olin onnistunut olemaan opettaja, joka ei ollut yhtään parempi kuin omat englannin ja ruotsin opettajani aikoinaan. Olin antanut pojalle edellisestä kurssikokeesta 4½ ja arvosanaksi hylätyn. Nyt katsoin vanhaa koetta tarkemmin. Olihan siellä ajatusta, mutta nuorukainen ei yksinkertaisesti osannut kirjoittaa matematiikkaa. Sanoin: ”Sovitaanko niin, että otat ysiluokan kirjani ja kopioit sieltä kaikki esimerkkitehtävät vihkoosi? Sinun ei tarvitse laskea tehtäviä, mutta mietit, miksi ne on kirjoitettu, niin kuin on kirjoitettu. Ole tarkkana erityisesti yhtäsuuruusmerkin kanssa. Palautat tehtävät minulle ja muutan arvosanan vitoseksi.” Poika katsoi ihmeissään ja sanoi, että saanko sillä geometriasta hyväksytyn. Totesin, että olihan tuossa kirjassa yksi osio kokonaan geometriaa. Urakan jälkeen pojalla oli melkein joka tunti jotain kysyttävää. Seuraavasta kurssikokeesta tuli arvosanaksi 7+. Itse asiassa tuon kurssin tyypillisin arvosana oli kymppi, joka oli harvinaista herkkua lyhyen matematiikan ryhmässä tavallisessa lukiossa. Minulla oli niin hyvä olo, että tuntui jo suorastaan luvattomalta. Itse asiassa niin luvattomalta, että ryhdyin tekemään väitöstutkimusta selvittääkseni, oliko tuo tunne oikeutettua vai ei. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Kun opettaja flippaa, oli aine mikä tahansa, hän tulee oppilasta puolitiehen vastaan, pysähtyy, kuuntelee ja opettaa. Kommentti, <span class="apple-converted-space"><span style="background: white;">”Joudun luopumaan flippaamisesta, koska oppimistulokset ovat sillä niin huonoja”, pakottaa minut kysymään, että mihin sinä flippaamisella oikein pyrit? Itse pyrin ensisijaisesti olemaan aidosti läsnä, rakentamaan kaikkien oppilaiden matemaattista identiteettiä sekä huomaamaan oppimisen esteitä ja puuttumaan niihin. Toisaalta pyrin matemaattisesti taitavien oppilaiden haastamiseen heidän omalla tasollaan. Vaikka käänteisessä oppimisessa ei ole kyse videoista, suosittelen erityisesti uusille opettajille, että tekisitte niitä ehkäpä jopa enemmän itsenne kuin oppilaiden takia. Ei riitä, että itse osaa, vaan on osattava myös opettaa. Jos teet videoita, ei sinun tarvitse edes luopua opettajajohtoisesta opettamisesta. Lisäarvoa oppimiselle tuo, että halukkaat voivat katsoa opetuksesi useampaan otteeseen. Sinulle puolestaan jää aikaa olla niin paljon enemmän kuin vain ”opettaja”. <o:p></o:p></span></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: small;">Kirjoittaessani opetushallitukselle artikkelia matemaattisesta monilukutaidosta suorastaan kadehdin kuinka paljon pidemmällä nykyiset kielten opettajat ovat meitä matemaatikkoja. Kielten opetuksessa on aikoja sitten luovuttu ajatuksesta, että aktiivisen kielitaidon voisi saavuttaa opettajan täydellisiä mallivastauksia kopioimalla. Mitä heterogeenisemmasta oppilasporukasta on kyse, sitä selvemmin tulee mielestäni erotella eri taitotasot, mitkä kuhunkin arvosanaan vaaditaan. Heikoilla on hyvin rajoittunut kyky korjata taitavampien oppilaiden tuotoksia, mutta voivat oppia paljon saadessaan nähdä muiden oppilaiden vertaisarviointia. Pitäisikö kielten opiskelussa ylipäätään hyödyntää enemmän oppilaan omaa sanottavaa ja nähdä kielen oppiminen sivutuotteena? Tuntuisiko ruotsin oppiminen mielekkäämmältä, jos ei tarvitsisi pelkkää ruotsia opiskella? Itse olen suorittanut ”vanhoilla päivilläni” yliopistolla muutamia tohtoriopiskelijoille tarkoitettuja englannin kursseja. Nämä ovat olleet ylivoimaisesti parempia kursseja oman oppimiseni kannalta kuin yksikään syventäviin- tai tohtoriopintoihin liittynyt kasvatustieteen kurssi. Kielikursseilla olen saanut työskennellä oman sanottavani, väitöstyöni, parissa ja tunnelma on ollut luonnostaan hyvin flippaava.</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Viime kesänä pidin Hampurissa ensimmäisen ison konferenssiesitykseni englanniksi. Muutama päivä sitten olin puolestaan Tanskassa virittelemässä yhteistyötä flippaamisesta islantilaisten, tanskalaisten ja virolaisten kanssa. Aikamoinen saavutus ihmiseltä, joka ei voi oppia englantia huonon kielipään vuoksi. </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit;"> </span><span style="font-family: "arial" , sans-serif;"><o:p></o:p></span></span></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-71440459455883469352016-09-17T19:26:00.002+03:002018-09-06T09:23:25.549+03:00Käänteinen arviointi<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0cm;">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Koepaperin lopussa olevat hymynaamat ja kaverin antama arvosana yhteisestä tuotoksesta eivät ole sellaista itsearviointia ja vertaisarviointia, jota uusi opetussuunnitelma peräänkuuluttaa. Sosiokonstruktiivista oppimiskuttuuria ei tueta tukeutumalla behavioristisiin oletuksiin oppimisesta ja arvioinnista.</span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Käänteinen arviointi haastaa perinteisen arviointikäsityksen kahdella tavalla. Ensinäkin arvioinnissa ei ensisijaisesti pyritä sen objektiivisuuteen. Numeroarvosanat sopivat huonosti laadulliseen arviointiin. Ne yksinkertaisesti vievät huomion pois annetusta palautteesta, jonka tarkoitus on auttaa oppilasta todellisen suorituskyvyn ja halutun tuloksen kuilun pienentämisessä. Toiseksi arvioinnilla ei pyritä sellaiseen reiluuteen, että siinä kysyttäisiin ainoastaan asioita, joita on opetettu. Tieteelliset tutkimukset selkeästi osoittavat, että tuttuihin toimintatapoihin pohjautuvat mastery learning tyyppiset tehtävät eivät tue sellaista osaamista, joka on siirrettävissä eri kontekstiin. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Ennen kaikkea arvioinnin on tuettava sitä oppimiskulttuuria ja niitä sosiomatemaattisia normeja, jotka luokassa pyritään saavuttamaan. Käänteisessä oppimisessa keskeistä on oppilaan itseohjautuminen, yhteisöllisyys ja oppimaan oppiminen. Näin ollen arvioinnin keskeisin fokus tulee olla itsearvioinnissa sekä vertaisarvioinnissa. Itsearviointi pohjautuu oppilaiden asettamiin tavoitteisiin ja siinä on kyse oppilaan oman oppimisprosessin valvomisesta ja oppimisen tukemisesta. Kaikilla oppilailla taidoista riippumatta on oikeus olla ylpeitä osaamisestaan sekä tulla tietoiseksi vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Vertaisarvioinnin tärkein olemus on toisten oppimisen tukemisessa, ei sen arvostelemisessa. Vertaisarviointi auttaa oppilaita yhteisohjautumaan, olemaan kriittisiä valintojaan kohtaan sekä tekemään johtopäätöksiä sen perusteella, mitä toiset pitävät hyvänä tai huonona. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="background-color: white;"><br />
</span> <span style="background-color: white;">Käänteisessä arvioinnissa arviointi ajatellaan saavutettavina tasoina, joita omassa oppimiskulttuurissani on kolme: arvosanoihin 7, 8-9 ja 10 tähtäävät. Oppiminen on omatahtista ja oppilas itse päättää minkä tasoisen testin hän ottaa omien tavoitteidensa pohjalta. </span><span style="background-color: white; color: #111111;">Oppilaalle tulee käsitys taidoistaan ensisijaisesti sen mukaan, minkä tasoisia tehtäviä hän oppimateriaalista tekee: kärjistäen pelkät perustehtävät johtavat seiskaan, soveltavat 8-9:iin ja vaativat kymppiin. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Testeistä ei saa arvosanoja, enkä korjaa niitä perinteisesti. Rengastan vain virheellisen tuloksen antaneet tehtävänumerot ja palautan kokeen oppilaille tarkastettavaksi ja korjattavaksi joko yksin tai yhdessä toisen oppilaan kanssa. Korostaakseni oppilaille, ettei matematiikan oppimisessa ole paljon sijaa toimintatapojen muistamisella, olen ohjeistanut heitä olemaan kertaamatta kokeeseen. Tämä on osaltaan auttanut sen mielikuvan romuttamisessa, että opettajana rankaisen oppilaita heidän virheistään ja lisännyt luottamusta välillämme. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Korjattuaan väärin menneet tehtävät, oppilas palauttaa kokeen uudestaan minulle, minkä jälkeen keskustelen oppilaan kanssa hänen tavastaan oppia ja pyrimme avaamaan oppimisen solmukohtia. Koetta käytetään ainoastaan itsearviointiin tai vertaisarviointiin ja sen selvittämiseen, onko opiskelu tuottanut tulosta. Onko oppilas päässyt tavoitteisiinsa? Opettajan kannalta katsottuna arviointi on myös eriyttämisen ja mahdollisen tuen tunnistamisen työkalu. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;">Kympin testi eroaa muista testeistä siinä, että mukana on selkeästi yli kympin meneviä tehtäviä. Jo tavoitetason saavuttaneillakin oppilailla on oikeus saada haastetta omalla tasollaan. Toinen syy on, että erityisesti matemaattisesti taitavat oppilaat auttavat luokan sosiomatemaattisten normien muodostamisessa. Esimerkillään he osoittavat, mitä on matemaattinen osaaminen. Se on kykyä haastaa itseään, tehdä virheitä, kysyä, sekä kykyä olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. </span></span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><br />
Miksi arvioinnin ylipäästänsä pitäisi olla sen illuusion romuttamista, että kaikki ovat oppineet kaikki asiat? </span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span> <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimX-LCrYC1WfuljHJh7Ti-xOQlMKF3haKVka2NpjxqSAKeu4NsOkpcLsD-SzT0xVxGSCITRIkrl1bUExHBjl9l3ZLmMXJpxnc5oYKRWNpw1Cuxnt1k5c9tzKxNZlJWkgvUbo_DygYEkKk/s1600/Arvosana.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="86" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEimX-LCrYC1WfuljHJh7Ti-xOQlMKF3haKVka2NpjxqSAKeu4NsOkpcLsD-SzT0xVxGSCITRIkrl1bUExHBjl9l3ZLmMXJpxnc5oYKRWNpw1Cuxnt1k5c9tzKxNZlJWkgvUbo_DygYEkKk/s400/Arvosana.jpg" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><br />
</span></div>
<div class="MsoNormal" style="line-height: normal; text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
</div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-64949248301006649352016-05-20T15:02:00.000+03:002018-09-06T09:23:58.195+03:00Miksi opettajat flippaavat ja mistä he ovat huolissaan?<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Viime kesänä opettajien toisella kesälomaviikolla pidettiin ensimmäiset Yksilöllisen oppimisen ja oppimisen omistajuuden kesäpäivät Mikkelissä Otavan opistolla. Tilaisuus oli mitä antoisin ja jäerjestyksessään seuraavat "kokoontumisajot" pidetään 13.-14.6.2016. Näitä odotellessa kirjoitin opettajille suunnatun artikkelin italialaiseen Edimast (Experiences of Teaching with Mathematics, Sciences and Technology) lehteen. Artikkelin aineisto on kerätty vuoden 2015 kesäpäiviltä. Tulokset antoivat aihetta keskittyä erityisesti emotionaalisen tuen antamiseen. Oppilaslähtöiseen oppimiskulttuuriin siirtyminen on pitkä</span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">prosessi. Olkaa opettajat armollisia itsellenne ja nauttikaa kehitystyöstä.</span><br />
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><br />
<a href="http://www.edimast.it/journals/index.php/edimast/article/view/27/25" target="_blank">Flipped learning - Why teachers flip and what are their worries?</a></span><br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4l2UDDhFyLlszfLR8RQIBXa93w3uAibcuPwWXG73PvDepY34d7AZuo_dcMtqoWcw9ggBcCHfBPdCibtrReJ0UYNqIX3J2_Uq0_GMwh9W-yWo7e_g59Avq7qtM8gZ4vlYicnFoCy475Y0/s1600/Otavan+opisto+kuva.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="232" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi4l2UDDhFyLlszfLR8RQIBXa93w3uAibcuPwWXG73PvDepY34d7AZuo_dcMtqoWcw9ggBcCHfBPdCibtrReJ0UYNqIX3J2_Uq0_GMwh9W-yWo7e_g59Avq7qtM8gZ4vlYicnFoCy475Y0/s640/Otavan+opisto+kuva.jpg" width="640" /></a></div>
<br />Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-4769112791192493282016-04-22T10:01:00.000+03:002018-09-06T09:24:41.681+03:00ITK 2016: Flipped learning ja yhteisöllisyyden luonne <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #353535; line-height: 20px; margin-bottom: 10px; text-align: justify;">
<span style="font-family: inherit;"><span style="color: red;">ESITYS LADATTAVISSA</span><span style="color: red;">: <a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOMnU1Tk9ndEdVUUE/view?usp=sharing" style="color: #353535;" target="_blank">Flipped learning ja yhteisöllisyyden luonne</a></span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #353535; line-height: 20px; margin-bottom: 10px; text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: inherit;">Niin Suomessa kuin maailmalla on vallalla kaksi käänteisen oppimisen näkemystä, flipped classroom ja flipped learning. Näissä molemmissa peräänkuulutetaan yhteisöllisyydestä saatavia hyötyjä, kuten myönteisiä vaikutuksia oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, itsetuntoon, koulumyönteisyyteen, oppimismotivaatioon sekä epäitsekkyyteen. Yhteisöllisyyden perusajatukset kuitenkin poikkeavat menetelmissä selkeästi toisistaan.</span></div>
</div>
<div style="background-color: white; color: #353535; line-height: 20px; margin-bottom: 10px; text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: inherit;">Kärjistäen flipped classroomissa on kyse yhteistoiminnallisesta oppimisesta (cooperative learning), joka käynnistyy opettajan toimesta ja on opettajan kontrollin alaista. Flipped classroomin voidaan katsoa alkaneen vuonna 2007, kun Coloradolaiset kemian opettajat Jon Bergmann ja Aron Sams ryhtyivät korvaamaan luento-opetuksensa nettivideoilla. Kyse oli lähinnä opetusteknisestä muutoksesta, jossa opettaja antoi läksyksi uuteen oppiaiheeseen tutustumisen ja luokassa hyödynnettiin sosiaalista ympäristöä opittavan asian soveltamisessa. Pian Bergmann ja Sams kuitenkin huomasivat, että opettajajohtoisesta opetuksesta luopumisella olisi saavutettavissa huomattavia etuja, eikä kyse enää ollut pelkästään luokkahuoneen käänteistämisestä. Nykyisin tieteellisessä kirjallisuudessa heidän suuntauksena tunnetaan nimeltä ”Flipped Mastery Model”. Käsitteen flipped learning, joka on saanut nimensä 2014, taustalla on isompi yhteisö, Flipped Learning Network. Useat pitävät tämän näkemyksen oppi-isänä Harvardin yliopiston fysiikan professoria Erik Mazuria ja hänen 1990-luvun alussa aloittamaansa muutostyötä opettajuudessa.</span></div>
</div>
<div style="background-color: white; color: #353535; line-height: 20px; margin-bottom: 10px; text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: inherit;">Flipped learningissä on kyse yhteisöllisestä oppimisesta (collaborative learning), jossa oppilas saa hyödyntää yhteisöä ja opettajaa väylänä omaan motivoitumiseensa. Keskeistä on opettajan roolin muuttuminen itseohjautumista tukevaksi. Flipped learningissa opettaja ei pelkästään käänteistä luokkahuoneen tapahtumia vaan myös oman pedagogisen näkemyksensä oppimisesta. Yksinkertaisuudessaan kyse on oppilaan omaehtoisen oppimisen tukemisesta sekä oppilaiden vapauttamisesta opiskelemaan omalla tasollaan. Jotta oppimista voi ylipäätänsä tapahtua, on oppilaiden oltava omalla lähikehityksen vyöhykkeellään. Opettaja vaikuttaa tuon vyöhykkeen laatuun ja voi toiminnallaan joko edistää tai estää oppilaan oppimista. </span></div>
</div>
<div style="background-color: white; color: #353535; line-height: 20px; margin-bottom: 10px; text-align: justify;">
<div style="text-align: left;">
<span style="font-family: inherit;">Esityksessä perustelen teoreettisesti flipped learning oppimiskulttuuria yhteisöllisyyden luonteen valossa. Teorian koonnissa on hyödynnetty suomalaisia menetelmän pioneeriopettajia niin alakoulusta, yläkoulusta kuin lukiosta. Väitän, että yhteisöllisyyden luonteen selventäminen auttaa opettajaa ymmärtämään, mitä oppimaan oppiminen on flipped learning kontekstissa sekä miten konkreettisesti itseohjautumista voi tukea. Väitöskirjatyön ohella opetan Rauman normaalikoulussa yläkoululaisia ja ohjaan opetusharjoittelijoita käänteiseen matematiikan oppimiskulttuuriin.</span></div>
</div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-22297999714477163672016-03-08T17:59:00.002+02:002018-09-06T09:26:32.972+03:00Starttipaketti ammatillista väylää tuleville - Kiitokset Jyväskylän ammattikorkeakoululle jakamisesta<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>Hei! </i></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i> Suuret kiitokset peruskoulun matematiikan avoimesta oppikirjasta! Toimin matematiikan opettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matematiikan lehtorina tekniikan alalla. </i></span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>Ammatillista väylää tulevilla opiskelijoilla on usein suuria vaikeuksia matematiikan perusasioissa ja merkinnöissä. Keväällä saimme idean tehtäväpaketista, jonka ammatillista väylää tulevat tekisivät ennen opintojen alkua. Löysin vahingossa tekemänne avoimen oppikirjan ja Heureka, sieltä löysimme sekä tehtäviä että asioiden selityksiä, jotka olivat erittäin käyttökelpoisia peruskoulun matematiikan kertaamiseen. </i></span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>Tein taulukon, johon keräsin <a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOTm4xaGRhdlJ0MGs/view?usp=sharing" target="_blank">selostusvideoiden nettiosoitteita, pelejä, sekä sata tehtävää avoimesta oppikirjasta</a>. Kun ammatillista väylää meille hyväksytty opiskelija sai tiedon opiskelupaikastaan, häntä pyydettiin samalla tekemään paperille ennakkotehtävänä tuon taulukon kertaavat tehtävät. Jos opiskelijasta tuntui siltä, että hän ei selviä tehtävistä omin päin, ennen opintojen alkua järjestimme mahdollisuuden tehdä tehtäviä täällä koululla niin, että ohjaajana toimi matematiikan opiskelija. </i></span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>Toisessa liitteessä lähetän sinullekin selvityksen siitä, <a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOZ0pTY0s1QW1nSzA/view?usp=sharing" target="_blank">miten kokeilumme meni</a>. Pientä kehitystyötä ensi kevään aikana paketille teemme, mutta varmasti Starttipaketti toteutetaan myös ensi kesänä.</i></span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>Välitäthän kiitokseni myös Tiina Härköselle! Erittäin hyvää jatkoa teille molemmille ja kiitos vielä kerran!</i></span></span></div>
<br />
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;"><i>t. Anne R</i></span></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: small;"><br /></span></span>
</span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: small;"><br /></span></span>
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif; font-size: small;">Alkuperäiset Avoimen matematiikan pdf ja <a href="https://github.com/avoinoppikirja/nettisivu/tree/master/tiedostot/ylakoulu/matematiikka">word tiedostot</a> (Osallistu valikon alta) </span></span></span><br />
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit;"><a href="http://avoinoppikirja.fi/mat-ylakoulu">avoinoppikirja.fi</a> sekä edelleen CC-BY lisenssillä tuotettu sähköinen materiaali <a href="https://open.onedu.fi/ylakoulu/ylakoulun-matematiikka/">open.onedu.fi</a>.</span></span></div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-50619252462175908882016-02-13T12:11:00.000+02:002018-09-06T09:25:57.584+03:00Kirje vanhemmille<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-size: xx-small;"><span style="font-family: inherit;">On tullut aika kiittää teitä kasvatuskumppanuudesta sekä luottamuksestanne työtäni kohtaan. Puoli vuotta on takana yhteistä taivalta lastenne kanssa ja saan olla todella ylpeä jälkikasvustanne astuessani luokkaan. Alkuajan ajoittainen sähellys sekä joidenkin oppilaiden selkeä kapinointi käyttämäämme oppimisen ideologiaa vastaan ovat poissa. Luokka on täynnä itseohjautuvia ja ahkeria oppilaita, jotka osaavat myös pyytää apua. </span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">On aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja antaa oppilaiden todellakin omistaa oma oppimisensa. Edelleen oppilaista itsestään riippuen he tekevät joko osion puolivälissä ja lopussa tai ainoastaan osion lopussa testin. Testejä on kolmen tasoisia: arvosanaan 7, arvosanoihin 8-9 ja 10 tähtääviä. Jotta nuo testit palvelisivat vielä enemmän oppimisen todentamista eikä arvosanan taputtelemista, en korjaa niitä perinteisesti. Laitan ainoastaan merkit niihin kohtiin, jossa havaitsen virheet ja annan testit takaisin oppilaille korjattaviksi. Oppilas itse päättää korjaako väärin menneet tehtävät yksin kirjan kanssa tai ilman, yhdessä kaverin kanssa vaiko minun tuella. Toiminnan tarkoitus on, että oppilas korjaa puutteita osaamisessaan ja varmentaa omaa käsitystä oppimisestaan. Selvää on, jos oppilas seiskan testin ottaessaan saa ensiyrittämällä kaikki oikein, että yritän houkutella hänet nostamaan oppimisen tasoaan. Oppilaalle tulee käsitys taidoistaan ensisijaisesti sen mukaan, minkä tasoisia tehtäviä hän oppimateriaalista tekee: kärjistäen pelkät perustehtävät johtavat seiskaan, soveltavat 8-9:iin ja vaativat kymppiin.</span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Mottona meillä on, ettei matematiikan opinnoissa epäonnistuta. Emme ole Cooper-testissä, enkä puhalla peliä poikki. Oppilas itse päättää tason, jolla haluaa olla ja me pyrimme toimimaan siten, että oppilas saavuttaa tavoitteensa. Keväällä koittaa itsearvioinnit, joissa juttelen oppilaiden kanssa henkilökohtaisesti siitä, mikä arvosana heille matematiikasta kuuluu. </span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Jaan luettavaksenne moderni-idiootti blogista löytyneen loistavan tekstin ”<a href="http://www.moderni-idiootti.fi/viivyttelin-koska-pelkasin-epaonnistuvani/">Viivyttelin, koska pelkäsin epäonnistuvani</a>”. Matematiikassa me keskitymme tekstissä esitellyn Growth mindset-mallin voimistamiseen.</span></span></div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
</div>
<div style="background-color: white; color: #111111; min-height: 1.25em;">
<span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Terveisin,</span></span></div>
<span style="background-color: white; color: #111111;"><span style="font-family: inherit; font-size: small;">Marika </span></span>Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-3326727920892393931.post-34003387144433811692016-02-01T20:49:00.000+02:002018-09-06T09:27:45.143+03:00Educa 2016: "Jos ope flippaa, onko peto irti luokassa?"<div class="MsoNormal">
<span lang="FI" style="background: white; color: #141823; font-family: "arial"; line-height: 107%;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: inherit;"><span lang="FI" style="background: white; color: #141823; line-height: 107%;">Kiitos mielenkiinnostanne flipped learning oppimiskulttuuria kohtaan. Erityisesti teille, jotka tulitte henkilökohtaisesti tervehtimään ja pyytämään luentomateriaalia. Tässä se on, </span><a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOVE9ubGZEamZsNTg/view?usp=sharing" style="line-height: 25.68px;" target="_blank"><span style="font-size: small;">Educa 2016 esitys</span></a><a href="https://drive.google.com/file/d/0B2X8HRkN7igOVE9ubGZEamZsNTg/view?usp=sharing" style="line-height: 25.68px;" target="_blank">.</a></span><br />
<span style="font-family: inherit;"><span style="font-family: "arial" , "helvetica" , sans-serif;"><span lang="FI" style="background: white; color: #141823; line-height: 107%;"><br /></span></span>
<span lang="FI" style="background: white; color: #141823; line-height: 107%;">Vaikka flipped classroom tarjoaa portin pois luentomaisesta tavasta opettaa, se ei pedagogisessa mielessä riitä oppilaita voimaannuttavaan oppimiskulttuuriin. Flipped learning ei ole sama asia kuin flipped classroom oppilaan kannalta katsottuna. Flipped learning on oppimisen ideologia ei opetusmetodi, eikä sitä voi soveltaa flipped classroomin tavoin rinnan perinteisen opetuksen kanssa.</span><span lang="FI" style="background: white; color: #141823; line-height: 107%;"> </span></span><br />
<span lang="FI" style="background: white; color: #141823; font-family: "arial" , sans-serif; line-height: 107%;"><br /></span>
<span style="font-family: "arial" , sans-serif; text-align: justify;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdG09H6vFxqYv8_3_rk0sAFNipqyloxOjMGxTbYTgDHqmsK3BrRkoK-CADs3YfjIkwGS4LCJpXsftjVQ4dT9NCbmI-c28O5rz3jXoAG6e_nfIuLEBANYcysvgmE2bLUrKmZTiP4aQHfkg/s1600/Screenshot+2016-02-01+20.24.00.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="248" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhdG09H6vFxqYv8_3_rk0sAFNipqyloxOjMGxTbYTgDHqmsK3BrRkoK-CADs3YfjIkwGS4LCJpXsftjVQ4dT9NCbmI-c28O5rz3jXoAG6e_nfIuLEBANYcysvgmE2bLUrKmZTiP4aQHfkg/s640/Screenshot+2016-02-01+20.24.00.png" width="640" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: right;">
<span style="font-family: inherit; font-size: small;">Kuva: Marjo Somari</span></div>
</div>
Flipped learning in Finlandhttp://www.blogger.com/profile/03342439273549998746noreply@blogger.com