Flipped Learning in Finland

On tullut aika kiittää teitä kasvatuskumppanuudesta sekä luottamuksestanne työtäni kohtaan. Puoli vuotta on takana yhteistä taivalta lastenne kanssa ja saan olla todella ylpeä jälkikasvustanne astuessani luokkaan. Alkuajan ajoittainen sähellys sekä joidenkin oppilaiden selkeä kapinointi käyttämäämme oppimisen ideologiaa vastaan ovat poissa. Luokka on täynnä itseohjautuvia ja ahkeria oppilaita, jotka osaavat myös pyytää apua.  On aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen ja antaa oppilaiden todellakin omistaa oma oppimisensa. Edelleen oppilaista itsestään riippuen he tekevät joko osion puolivälissä ja lopussa tai ainoastaan osion lopussa testin. Testejä on kolmen tasoisia: arvosanaan 7, arvosanoihin 8-9 ja 10 tähtääviä. Jotta nuo testit palvelisivat vielä enemmän oppimisen todentamista eikä arvosanan taputtelemista, en korjaa niitä perinteisesti. Laitan ainoastaan merkit niihin kohtiin, jossa havaitsen virheet ja annan testit takaisin oppilaille korjattaviksi. Oppilas itse päättää kor...

Kiitos mielenkiinnostanne flipped learning oppimiskulttuuria kohtaan. Erityisesti teille, jotka tulitte henkilökohtaisesti tervehtimään ja pyytämään luentomateriaalia. Tässä se on,  Educa 2016 esitys . Vaikka flipped classroom tarjoaa portin pois luentomaisesta tavasta opettaa, se ei pedagogisessa mielessä riitä oppilaita voimaannuttavaan oppimiskulttuuriin. Flipped learning ei ole sama asia kuin flipped classroom oppilaan kannalta katsottuna. Flipped learning on oppimisen ideologia ei opetusmetodi, eikä sitä voi soveltaa flipped classroomin tavoin rinnan perinteisen opetuksen kanssa.   Kuva: Marjo Somari

Kun olet päättänyt muuttaa oppimiskulttuurisi, kysymys kuuluu, oletko kyllin vahva toteuttamaan sen? Sinulla ei ole voitettavana pelkästään oppilaiden luottamus vaan myös vanhempien. Kollegoidenkaan tuki ei olisi pahitteeksi. Taival on raskas yksin kuljettavaksi. Rehtorin tuki sinulla kuitenkin on oltava. Tarvitset sitä viimeistään siinä vaiheessa, kun osa vanhemmista käy kimppuusi. Vanhemmat tulevat kyseenalaistamaan tekemisesi ja toiset saattavat tehdä sen hyvin aggressiiviseen sävyyn.  Surkuhupaisaa tässä on se, että jos vain jatkaisit samaan tapaan ja jakelisit jokseenkin hyviä arvosanoja, kukaan ei kyseenalaistaisi sitä, oppivatko oppilaasi todella. Kukaan opettaja, joka lähtee muuttamaan oppimiskulttuuriaan oppilaslähtöiseksi, ei pääse helpolla ja muutos on henkisesti raskas. Itse osasin tähän jo aiemman kokemukseni perusteella varautua, kun syksyllä astuin uuteen yläkouluun ja aloitin käytännön työn matematiikan oppimiskulttuurin muuttamiseksi. Silti vanhempien osalta t...

Opetusneuvos Anneli Rautiainen toteaa ( yle 21.5.2015 ), että koulupäivässä pitäisi olla enemmän aikaa ystäville: ”Koulupäivän rakennetta pitäisi lähteä tarkastelemaan niin, että sitä voidaan muuttaa enemmän tämän päivän lasten tarpeisiin sopivaksi. Koulupäivässä pitäisi olla aikaa ystäville, ettei aina olisi kiire oppisisältöjen kanssa.” Kouluviihtyvyys todellakin ansaitsee osakseen huomiota, mutta kummastelen Rautiaisen konkreettista ehdotusta: "Mahdollisesti voisi tuoda monipuolisemmin kerhotoimintaa aamun sekä iltaan. Jossain kokeillaan jopa keskelle päivää. Kokeiltaisiin rytmittää koulupäivää vähän erilailla, että se auttaisi jaksamisessa." Kerhotoimintaa sinänsä väheksymättä, oppimiskulttuuria pitäisi muuttaa siten, että ystävistä tulisi nimenomaan merkityksellisiä oppilaan oppimiselle. Kirjoitin uutiselle vastineen käänteisen oppimisen hengen mukaisesti, joka on luettavissa Uusi Suomi puheenvuoro sivustolta. 

Pitkän matematiikan tarkoitus on antaa oppilaille eväät matemaattisia taitoja vaativiin jatko-opintoihin. Ajatus sinänsä on kannatettava. Ongelma vain on, ettei matemaattisiin korkeakoulupaikkoihin saada tarpeeksi pitkän matematiikan hallitsevia.   Miten ongelmaan vastataan? Perustetaan lyhyelle ja pitkälle matematiikalle yhteinen pakollinen kurssi, jonka tarkoituksena on houkutella oppilaita valitsemaan pitkä matematiikka. Tosiasia on, että osalla oppilaista, jotka ovat valinneet lyhyen matematiikan lukiossa, olisi potentiaalia selvitä pitkästä matematiikasta. Toinen puoli totuutta on, että osa pitkällä matematiikalla olijoista ei sinne kuulu. Kuka sitten on oikea henkilö päättämään, kuka pitkälle matematiikalle kuuluu ja kuka ei? Huoli matematiikan opetuksen tasosta Suomessa on todellinen. TIMMS 2011 -raportista, jossa mitattiin yläkoululaistemme taitoja, käy ilmi, että kansainvälisesti mitattuna suomalaiset pitävät matematiikasta, mutta arvostavat matematiikkaa vähän. S...

Mitä eroa on käsitteillä yhteistoiminnallinen oppiminen (cooperative learning) ja yhteisöllinen oppiminen (collaborative learning)? Mitä tekemistä näillä on käänteisen oppimisen kanssa? Mielestäni suurin ero lähestymistapojen flipped classroom ja flipped learning välillä liittyy juuri yhteisöllisen toiminnan luonteeseen. Väitöskirjaani ei tosin olla vielä hyväksytty ja aika näyttää osunko tässä epäilyssä oikeaan vai en. Kyse flipped classroomissa ja flipped learningissä ei ole mistään selkeärajaisista suuntauksista vaan pikemminkin jatkumosta, jota määrittelevät mm. opettajan kontrolli ja pyrkimys oppilaiden itseohjautuvuuteen. Syytä lienee korostaa, ettei itseohjautuvuus tarkoita itseoppimista. Itseohjautuvuutta ei edes käsitteenä määritellä ilman yhteisöä ja sen siirtymävaiheesta käytetäänkin englanninkielistä nimitystä coregulation.    Kun opettajat puhuvat yhdessä oppimisesta, eivät he välttämättä puhu samasta asiasta. Yhteisöllinen oppiminen ja yhteistoiminnallinen op...

Opetusvideot eivät ole käänteisen oppimisen keskiössä. Tästä huolimatta videot usein yhdistetään varsinkin flipped classroom -tyyppiseen opetusmenetelmään. Miksi videoita ylipäätänsä pitäisi olla?  Videoiden kautta oppilas saa halutessaan opettajajohtoisen opetuksen ja toisaalta opettaja saa edelleen tilaisuuden käyttää ammattitaitoaan opittavan asian selkeyttämisessä. Huolta ja ärsytystä opettajalle saattaa kuitenkin herättää se, etteivät oppilaat halua katsoa videoita. Jos mietitään asiaa sellaisen oppilaan kannalta, joka on vuodesta toiseen kokenut opettajan selitykset puuduttavina tai liian korkealentoisina, miksi hän haluaisi katsoa tuota samaa videolta? Miksi toisaalta edes tyrkyttää sellaiselle oppilaalle opettajan tapaa ajatella, joka itsekin pystyy ymmärtämään olennaisen? Kiistaton etu videoilla yhteisiin opetustilanteisiin verrattuna kuitenkin on se, että oppilaat voivat katsoa niitä silloin, kun on otollisin aika heidän oppimiselleen.  Väitän, että oppilaat, jo...